Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hilkka Kemppi: "Asevelvollisuuden rajoittaminen vain yhteen sukupuoleen on aikansa elänyttä"

Keskustanuorten puheenjohtaja, asikkalalainen Hilkka Kemppi asettelee sanansa niin, ettei joudu samanlaiseen mediamyllyyn kuin Sebastian Tynkkynen tai Susanna Koski. Hän kannattaa sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta ja on sitä mieltä, että kaikki naisetkin voisivat käydä intin. Motivaatio on sukupuolta tärkeämpi tekijä armeija-ainesta valitessa. Asikkalan valtuuston puheenjohtaja haaveilee opettajan töistä, vaikka politiikka veressä vahvana virtaakin.

Hilkka Kemppi kulkee Asikkalasta Helsinkiin töihin julkista liikennettä hyödyntäen. Ympäristöasiat ovat hänelle tärkeitä. Kuva: Viena Kytöjoki

Puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajan paikalla voi joutua kovaan pyöritykseen. Näin kävi esimerkiksi nykyiselle kokoomuksen kansanedustajalle Susanna Koskelle hänen toimiessaan Kokoomusnuorten puheenjohtajana vuosina 2013-2015. Tuolloin mediassa kohistiin siitä, että Kokoomusnuoret ajoivat periaateohjelmassaan muun muassa kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltävän pykälän poistamista laista. Koski asettui tukemaan ohjelmaa, mutta puolueen silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen kiirehti ottamaan etäisyyttä nuorisojärjestön ajatuksiin.

Viime vuonna paheksuttiin Perussuomalaisten nuorten videota, jossa väistyvä puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on ruoskittavana Helsingin tuomiokirkon portailla yllään vain valkoinen vaippa. Videolla haluttiin ajaa ruotsin opetuksen valinnaisuutta.

Vihreät nuoret ajavat lihalle haittaveroa, mikä on närkästyttänyt emopuoluetta, Kristillisdemokraattiset nuoret keskusteli taannoin lääkekannabiksen laillistamisesta vuosikokouksessaan, mistä silloinen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ei tykännyt.

Suomen Keskustanuoret kannattaa hallituksen alkoholiuudistusta, eikä tätä ole katsottu hyvällä keskustan sisällä. Keskustanuoret vastusti myös 190 miljoonan euron koulutusleikkauksia, mutta se natina ei silloin auttanut. Keskustanuorten puheenjohtaja, asikkalalainen Hilkka Kemppi, on kuitenkin sitä mieltä, että hän on saanut käyttää puheenvuoroja hyvin itsenäisesti.

Se ei ole ihmisen oma vika, jos politiikka ei kiinnosta. Poliitikon vastuu on kertoa asioista niin selvästi, että kaikki ymmärtävät. Hilkka Kemppi

- Nuorisojärjestön tehtävä on ryhdistää puoluetta. Olen sanonut puoluejohdolle vastaankin, ja siihen on suhtauduttu hyvin. Ei minulla ole mitään paineita siitä, mitä voin sanoa, Kemppi kertoo.

Toisinaan nuorisojärjestön ajamat asiat etenevät todellisuudeksi asti, kuten kävi esimerkiksi Keskustanuorten ajamalle opintotuen huoltajakorotukselle. Mielenkiintoisesta työstään huolimatta Kemppi ei ole vielä päättänyt, aikooko hakea jatkoa puheenjohtajuudelleen, vaikka näin on ollut tapana tehdä.

- Ilmoitan päätöksestäni viimeistään elokuussa. Poliittiset tehtävät kiinnostavat, mutta valmistuin juuri maisteriksi ja opettajaksi, ja ne opettajan työt houkuttelevat kovasti nekin.

Asikkalalla edessään kasvojen pesu

Kemppi valittiin kesäkuussa Asikkalan valtuuston puheenjohtajaksi. Vastuu painaa nuorta naista. Hän haluaa pestä Asikkalan mediakohuissa tuhriintuneet kasvot yhdessä kuntalaisten kanssa.

- Asikkala on ollut mediassa esillä vastaanottokeskuksen ja kuntapoliittisten riitojen takia. Haluan rakentaa avoimuuteen, yhteistyöhön ja keskusteluun perustuvan mallin kunnan kehittämiseksi, Kemppi sanoo.

Kemppi on myös Asikkalan strategiatyöryhmän vetäjä, ja syksyllä kunnassa on tarkoitus käynnistää nettiportaali, jossa asukkaat pääsevät esittämään omia ajatuksiaan kotipaikkakunnastaan ja ideoita sen parantamiseksi. Kemppi on silmin nähden innostunut strategiaprojektista, ja hänet on otettu hyvin vastaan valtuuston nokkanaisena.

Hilkka Kemppi oman kylän raitilla. Kuva: Viena Kytöjoki

- Olen saanut ihmisiltä kovasti kannustavaa palautetta, se tuntuu hyvältä. Tämä ei ole selviö, sillä valtakunnan tasolla nainen joutuu yhä tekemään paljon töitä politiikassa ollakseen uskottava. Varsinkin talousasioista puhuessaan pitää olla todella hyvin valmistautunut.

Kemppi toivoisikin kouluihin yhteiskuntaopin rinnalle demokratiakasvatusta, jonka voisi aloittaa jo 1. luokalta. Yhteiskuntaoppia opetetaan nykyisin 5. luokalta alkaen, senkin voisi Kempin mielestä aikaistaa.

- Se ei ole ihmisen oma vika, jos politiikka ei kiinnosta. Poliitikon vastuu on kertoa työstään ja käsittelemistään asioista niin selvästi, että kaikki ymmärtävät. Jos menestystä poliitikkona ei tule, on syytä katsoa peiliin, mitä tein väärin, Kemppi sanoo.

Häntä jäi jossain määrin kaivelemaan se, että paikka eduskunnassa jäi viime vaaleissa saamatta. Kemppi ei yltänyt varasijallekaan. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, Kemppi lähtisi ilman muuta yrittämään.

- Mutta aika näyttää, mikä tilanne on sitten, kun vaalit todella lähestyvät. Keskustanuorten puheenjohtajana istun usein mukana eduskunta- ja ministeriryhmien kokouksissa. Olen päässyt käsitykseen siitä, mitä kansanedustajan työ on. Se on vaativa työ.

Vain motivoituneimmat inttiin sukupuoleen katsomatta

Kempin perheellä ei ole puoluetaustaa, vaan hän valitsi puolueen itse. Kemppi kävi läpi kaikkien puolueiden ohjelmat ja tutustui eri puolueiden edustajiin. Keskustan ihmisyysaate kolahti.

- Se, että jokaisella pitää olla oikeus toteuttaa se, mihin ne omat rahkeet riittävät.

Myös tasa-arvo on Kempille tärkeä arvo. Hän julkaisi heinäkuussa Keskustanuorten puheenjohtajana kannanoton sukupuolineutraalin kansalaispalveluksen puolesta.

- Asevelvollisuuden rajoittaminen vain yhteen sukupuoleen on aikansa elänyttä. Sukupuoli ei määritä henkilön soveltuvuutta maanpuolustuksen tehtäviin. Siksi tarvitaan sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta, hän sanoi.

Miksi juuri nyt tällainen tiedonanto, ja mitä Keskustanuoret sitten kansalaispalvelulta toivoisi?

- Valmistelemme parhaillaan kansalaispalvelusmallia työnimellä tulevaisuuskutsunnat, joka valmistuu lokakuuksi. Idea on, että koko noin 18-vuotiaiden ikäluokka tavoitettaisiin tuossa elämänvaiheessa, ja heille tehtäisiin nykyistä paljon perusteellisempi haastattelu kutsuntojen yhteydessä. Keskusteltaisiin taloudesta, terveydestä ja tulevaisuuden toiveista, Kemppi kertoo.

Keskustanuorten ehdotuksessa sukupuolineutraali kansalaispalvelus tarkoittaisi sitä, että vain motivoituneimmat suorittaisivat asepalveluksen, osa menisi siviilipalvelukseen kuten nykyisinkin ja osa suorittaisi kansalaispalveluksen, jonka kesto olisi puolesta vuodesta vuoteen. Kansalaispalveluksessa opetettaisiin esimerkiksi kriisinhallintaa, kybertaitoja ja ympäristöriskejä.

Kemppi kannattaa periaatteessa myös yleisen asevelvollisuuden laajentamista naisia koskevaksi, mutta myöntää, että se olisi "resurssien haaskausta".

- Kaikilla miehillä ei ole samanlaista motivaatiota suorittaa asepalvelusta. Ideaalitilanteessa seulomme koulutukseen motivoituneimmat henkilöt sukupuoleen katsomatta.

Kansalaispalveluksen hintalappu on arvoitus

Keskustanuoret ei ole ainoa poliittinen nuorisojärjestö, joka on tullut ulos tällaisen kannanoton kanssa. Perussuomalaiset nuoret on sekin vaatinut kansalaispalveluksen käyttöönottoa Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Perussuomalaisten nuorten mielestä miesten ja naisten fyysiset erot eivät ole riittävä perustelu kansalaispalvelusta vastaan.

Myös vihreiden sisällä on ollut kansalaispalveluksen kannattajia, yhtenä näkyvimmistä puolueen presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut julkisuudessa ja blogitekstissään, että jos kansalaispalvelus toteutettaisiin, se pitäisi tehdä kustannuksiltaan järkevällä mallilla, eikä se saisi vaikuttaa yleisen asevelvollisuuden suosioon tai merkitykseen.

Kukaan ei ole pystynyt esittämään lukua siitä, mitä sukupuolineutraali kansalaispalvelus maksaisi. Puolustusministeriön mukaan yksi varusmies maksaa keskimäärin 48 euroa päivässä.

Hilkka Kemppi sanoo, että Keskustanuorten kannanotto on vasta valmisteluvaiheessa, mutta kustannuksia voisi kattaa sitomalla kansalaispalvelus esimerkiksi nuorisotakuuseen.

Kuka?

Hilkka Kemppi, 29

Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja. Kausi katkolla lokakuussa.

Asikkalan valtuuston puheenjohtaja kesäkuusta 2017.

Oli ehdolla vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Jäi noin 1 500 äänen päähän läpi päässeen Martti Taljan paikasta.

Koulutukseltaan maisteri, aineenopettaja ja restonomi. Opiskellut myös Meksikossa.

Työskennellyt keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana, HR-koordinaattorina VMP Groupilla, projektityöntekijänä Lapin yliopistossa ja sijaisena useammassa koulussa muun muassa Helsingissä ja Rovaniemellä.

Harrastaa hevosia ja raveissa veikkaamista.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi