Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Automaattivalvonta professorin ja kansan hampaissa: "Ne, jotka haluavat ajaa oikeasti kovaa, ottavat kilvet irti"

Valtio hankkii lisää peltipoliiseja, vaikka ylinopeus ei ole kuolonkolareissa niin iso tekijä kuin usein annetaan ymmärtää. Autoharrastajan mielestä hidasteet ovat paikallaan koulujen edessä, mutta muutoin ne saattavat vain rikkoa autoja. Peltipoliisien yletön kylväminen tienvarteen saattaa kääntyä itseään vastaan. Hämeen poliisilaitokselta löytyy ymmärrystä autoilijoitakin kohtaan.

Julius Pekosen Volvo 740 GL oli heräteostos, joka kääntää katseita kaikkialla. Auto on maalattu kolmella eri sävyllä ja laitettu muutenkin nykyiseen kuosiin entisen omistajan toimesta. Kuva: Sami Kuusivirta

Kaasujalkaa polttaa eniten Lahden Pekanmäessä 12-tiellä ja Kärpäsenmäen kuudenkympin alueella kaupunkiin päin ajettaessa, jos poliisin tilastoja katsotaan. Näissä kahdessa paikassa välähtää Lahdessa useimmin peltipoliisin kamera. Mutta onko kyse kaahaamisesta tai inhimillisestä erehdyksestä?

He, jotka pitävät vauhdista, eivät mielellään paljasta hyviä suoria, joissa pääsee testaamaan kalustoa. Syyksi mainitaan poliisin välttely ja pelko ”tunareista”, jotka vain kuvittelevat osaavansa ajaa.

Poliisin näkökulmasta laittomia kilpa-ajoja sattuu siellä sun täällä.

- Törkeitä ylinopeuksia mitataan satunnaisesti väylillä, joissa pystyy ajamaan kahta kaistaa rinnakkain, kuten 12-tiellä tai Mukkulan suunnalla. Kun autoilijat haluavat ajaa niin sanotusti kilpaa, paikalla ei loppujen lopuksi ole niin paljon väliä, kunhan sää on hyvä ja liikennevirta sen sallii. Eli yleensä kilpa-ajot tapahtuvat ilta- ja yöaikaan, kertoo ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitokselta.

Hidasteet vaikeuttavat katujen talvikunnossapitoa ja tuntuvat autoilijoista kiusanteolta.

Mutta eikö ole parempi, että autosta ja kaverista otetaan mittaa öisin, jolloin muut tiellä liikkujat eivät vaarannu?

- Lähtökohta on se, ettei kilpa-ajamista saisi tapahtua normaalissa liikenteessä ollenkaan. Vauhdin hurmaa voi koittaa moottoriradoilla, kuten Ahvenistolla, Takala sanoo.

Tilastojen valossa ylinopeus ei ole suurin kuolonkolareiden aiheuttaja

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo sanoi viime sunnuntaina MTV:n haastattelussa, että poliisi keskittyy Suomessa liikaa ylinopeuksien valvontaan. Onnettomuustutkinnassa pitkään mukana ollut Tervo kertoi, ettei ylinopeus ole kuolonkolareissa niin iso tekijä kuin poliisi usein antaa ymmärtää. Tilastojen valossa ylinopeus ei ole suurin kuolonkolareiden aiheuttaja, vaan kyse on muiden riskitekijöiden summasta.

HYKSissä työskentelevän Tervon mukaan suurin osa kuolonkolareiden aiheuttajista on riskikuljettajia, joilla on ongelmia esimerkiksi päihteiden kanssa tai jokin sairaus.

- Jos henkilöauton kuljettajaksi valitaan päihteetön ja terve, heidän osuutensa kuolonkolariaineistossa onnettomuuden aiheuttajina on viisi prosenttia, Tervo sanoi MTV:lle.

Takala on seurannut Tervon kommentointia ja sanoo, että näinhän se on.

- Totta toinen puoli. Loukkaantuneiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä on jo suurempi. Mutta poliisina toivoisin meillekin samanlaista yhteiskunnallista keskustelua, joka Ruotsissa on jo käyty. Että olisiko automaattivalvonnan määrä jo sopivalla tasolla, ja voitaisiinko seuraavaksi suunnata määrärahat poliisien suorittamaan ajotapavalvontaan?

Kehä I:llä jo 38 kameratolppaa 24 kilometrin matkalla

Poliisihallitus aikoo hankkia ensi vuodesta alkaen ainakin 150 uutta liikennevalvontakameraa. Tällä hetkellä niitä on 130. Viime vuonna tolppakamerat välähtivät koko maassa yli puoli miljoonaa kertaa. Niiden avulla kerätään valtion kassaan vuosittain noin 35 miljoonan euron tulot, mutta hallituksen tavoite on ollut kerätä nopeusvalvonnalla useita kymmeniä miljoonia enemmän.

Esimerkiksi 24 kilometrin pituiselle Kehä I:lle asennettiin viime vuonna 24 uutta kameratolppaa, joten kyseisellä tieosuudella on kaikkiaan jo 38 kameratolppaa.

Professori Timo Tervo on ehdottanut myös automaattisen kameravalvonnan kehittämistä siten, että kameroilla etsittäisiin esimerkiksi rikollisia tai vanhentunutta kalustoa nopeuksien kyttäämisen sijasta. Takala ei tyrmää tätäkään vaihtoehtoa, mutta kaikkein paras tapa valvoa liikennettä olisi hänen mielestään poliisien tekemää.

- Poliisi voisi samalla pysäytyksellä valvoa rattijuopumuksia, ajoneuvojen kuntoa ja kuskien kuntoa muutenkin, Takala sanoo.

Esimerkiksi Lahdessa huumepäissään ajavien määrä ylittää jo alkoholista juopuneiden määrän rattijuopumustilastoissa. Perusautoilija ei kuitenkaan huumekuskia tunnista, vaan pirikuski saattaa jäädä kiinni vasta hetken mielijohteesta tapahtuneen järjettömän kaahailun jälkeen.

- Mutta se, mihin määrärahat käytetään ei ole poliisin päätettävissä, vaan se vaatisi poliittisen päätöksen.

Autoilijan näkökulmasta sakkoraja on kiusallisen matala

Lahden Nastolassa asuva Julius Pekonen ei ole saanut koskaan sakkoja autolla, muttei pidä peltipoliisien määrää tai lisäämistä fiksuna. Hän ajoi hiljan Kehä I:llä ja tolppia oli tien varressa "vähän väliä".

- Siinä ei ole mitään järkeä. Kameratolppien tiheä sijoittelu aiheuttaa liikennevirrassa turhaa nykimistä. En usko, että kameratolpat ratkaisevasti auttavat hillitsemään nopeuksia, koska moni jarruttaa juuri ennen tolppaa, mikä voi sekin aiheuttaa vaaratilanteita, Pekonen sanoo.

Lahtelainen Julius Pekonen osti uusimman autonsa vain viikko sitten. Hänestä liian tiuhaan sijoitetut peltipoliisit yhdistettynä alhaiseen sakkorajaan häiritsevät ajamista. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomen autokanta koostuu tunnetusti enimmäkseen vanhoista kulkupeleistä. Pekonen huomauttaa, että monissa vanhoissa autoissa auton nopeusmittari ei ole välttämättä tarkka, mikä aiheuttaa kuljettajalle ylimääräistä kikkailua sakkojen pelossa.

- Sakkoraja on vedetty niin alas, että autoilijalla ei ole hirveästi pelivaraa.

Rikesakko napsahtaa nykyään jo 7 km/h -ylinopeudesta. Rikesakon suuruus on 140-170 euroa autoilijalle. Pekosen mielestä yleisiä nopeusrajoituksia voisi nostaa moottoriteillä ja taajamien ulkopuolella. Myös Ylen tuoreessa kyselyssä neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että moottoritienopeuksia voisi nostaa. Tätä mieltä olivat varsinkin alle 50-vuotiaat miehet. Toisaalta 69 prosenttia vastanneista oli tyytyväisiä nykyisiin nopeusrajoituksiin. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat henkeä.

Autoja harrastava ja rakenteleva Pekonen tietää, miten homma autopiireissä toimii.

- Ne, jotka haluavat ajaa oikeasti kovaa, ottavat kilvet irti autosta tai lyövät kameran kohdalla jarrut pohjaan.

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein puolestaan sanoo, että ylinopeuksien määrä Kehä I:llä on vähentynyt tolppien asennuksen jälkeen selvästi. Erityisesti suurten, yli 10 km/h -ylitysten määrä on vähentynyt useilla prosenteilla.

- Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä Kehä I:llä on annettu arviolta 125 000 rike- ja päiväsakkoa. Viime vuonna tammi-kesäkuussa annettiin 115 000 sakkoa, Pasterstein kertoo.

- Kritiikkiä kuulee aina kun tehdään uutta, tilastot puhuvat onnistumisista.

Hidasteet paikallaan koulujen edessä, mutta muitakin vaihtoehtoja on

Hidasteet, korotetut suojatiet ja kavennetut ajoväylät ovat yksi tapa suitsia ajonopeuksia taajamissa. Lahdessa erilaisia hidasteita on eri puolilla kaupunkia 258 kappaletta.Väittelyä on käyty muun muassa Kariniemenkadun hidasteista ja Hirsimetsäntiellä entisen Kiveriön ala-asteen kohdalla olevista hidastetöyssyistä. Toisten mielestä hidasteet hajottavat autoja ja ovat muutenkin turhia, toisten mielestä ne lisäävät turvallisuutta.

Liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors Lahden kaupungilta kertoo, että uusia hidastetoiveita tulee kaupunkilaisilta noin 30-60 vuodessa. Hidasteita toivotaan pääasiassa kaduille, joilla on asukkaiden mielestä häiritsevää ja tarkoituksetonta ajoneuvojen läpiajoliikennettä. Jos kadun nopeusrajoitus on joidenkin mielestä liian suuri, sekin aiheuttaa hidastetoiveita.

- Hidasteita toivotaan kaikille katutyypeille pääkaduista tonttikatuihin, siellä missä liikenne koetaan häiritseväksi tai turvattomaksi. Jonkin verran toivotaan myös olemassa olevien hidasteiden poistoa tärinävaikutusten vuoksi, ja osa toiveista koskee vanhojen hidasteiden korjauksia, Lindfors kertoo.

Lindforsin mukaan hidasteta rakennetaan katuverkolle tarpeen mukaan ja hidastetyyppi valitaan aina kulloisenkin paikan tai tavoiteltavien vaikutusten mukaan.

Julius Pekosen mielestä hidasteet ovat paikallaan esimerkiksi koulujen edessä, mutta autoharrastajien matalat kiesit juuttuvat niihin kiinni.

- Eihän se kivaa ole. Joutuu aina miettimään, mitä kautta voi ajaa päästäkseen määränpäähän, Pekonen sanoo.

Ylikomisario Takala on sitä mieltä, että hidasteita ei pidä ripotella joka kadulle. Harkiten sijoitettuna ne voivat toimiakin, mutta:

- Korotetut suojatiet ovat perushidasteita ja töyssyjä parempi vaihtoehto. Hidasteet vaikeuttavat katujen talvikunnossapitoa ja tuntuvat autoilijoista kiusanteolta. Myös katuvalaistuksella ja muulla ympäristön suunnittelulla on merkitystä turvallisuuden kannalta.

Kaupungin katuverkko

Lahdessa 258 hidastetta

Erilaiset hidastetyyppejä on rakennettu seuraavasti: kavennus, 20 kpl, korotettu risteysalue 49 kpl, korotettu suojatie 79 kpl, perushidaste 71 kpl, töyssyelementti 10 kpl, töyssyelementtipari 26 kpl

Uusia hidastetoiveita tulee vaihtelevasti vuosittain arviolta 30-60 kpl.

Hidasteita toivotaan kaikille katutyypeille pääkaduista tonttikatuihin, missä liikenne koetaan häiritseväksi tai turvattomaksi tai kadun nopeusrajoitus liian suureksi.

Hidasteta rakennetaan katuverkolle tarpeen mukaan ja hidastetyyppi valitaan aina kulloisenkin paikan tai tavoiteltavien vaikutusten mukaan.

Lähde: Lahden kaupunki

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X