Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä elää enemmän yksinhuoltajia kuin missään muussa maakunnassa

Päijät-Hämeessä on valtakunnallisesti vertailtuna vähän lapsia ja paljon yksinhuoltajia. Ilmiötä selittää osaltaan se, että itäisen Suomen alueella väestökato on suurta. Mitä muuta taustalta löytyy?

Helga Tynkkynen (vas), Elsa Tynkkynen, Elsa Malkamäki, Akseli Tynkkynen, Urho Malkamäki sekä Elina Malkamäki viettivät kesäpäivää Lahden maauimalassa. Elina Malkamäen mukaan Lahti on lapsiystävällinen kaupunki. Kuva: Kai Sinervo

Päijät-Hämeessä lasten osuus väestöstä on valtakunnallisen vertailun häntäpäässä. Vähälapsiset maakunnat painottuvat etenkin itäiseen Suomeen. Päijät-Häme kuuluu maan itäosan kanssa samaan mittaluokkaan, jossa lasten prosentuaalinen osuus väestöstä on korkeintaan 17.

Suhteessa vähiten lapsia on Etelä-Savossa, jossa alaikäisten osuus on 15,1 prosenttia. Vuoden 2016 lopussa lasten osuus Päijät-Hämeen asukasmäärästä oli tasan 17 prosenttia, kun koko maan prosentti oli 18,3.

Päijät-Hämeessä huomionarvoista on myös yksinhuoltajien suuri määrä. Viime vuoden lopussa yhden vanhemman perheiden osuus kaikista perheistä oli Päijät-Hämeessä 21,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muussa maakunnassa.

Lapsirikkaimmat alueet löytyvät Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaalla 22,6 prosenttia väestöstä on lapsia. Tiedot käyvät ilmi Kelan lapsilisien saajia käsittelevistä tilastoista.

Kelan Tieto- ja viestintäyksikön suunnittelija Siru Keskinen sanoo, että maakuntien välisissä eroissa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria mullistuksia.

- Pohjanmaa on ollut perinteisesti runsaslapsista aluetta. Päijät-Hämeen naapurimaakunnissa lasten osuus on noin 18-19 prosenttia, joten kovin suuria erot eivät ole, Keskinen sanoo.

Itäisestä Suomesta muutetaan paljon

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kertoo, että itäisen Suomen alueella lapsettomuus ja väestökato on suurta.

- Erityisesti nuoret naiset muuttavat muualle. Alueella on paljon naimattomia ja vähän avioliittoja. Sitä kautta myös lapsia on vähän. Lisäksi ne, jotka saavat lapsia, hankkivat niitä vähemmän kuin esimerkiksi Pohjanmaalla, Rotkirch kertoo.

Rotkirchin mukaan suuret kasvukeskukset houkuttelevat etenkin nuorta väestöä.

- Suomessa muuttoliike on sellaista, että erityisesti nuoret muuttavat suuriin kaupunkeihin. Silloin he myös usein perustavat perheensä muualla, eivätkä välttämättä palaa kotiseudulleen. Itä-Suomea verottaa sekä muuttaminen että lapsettomuus. Matalaa syntyvyyttä on muuallakin. Myös Uudellamaalla syntyvyys on pientä, mutta ihmisiä muuttaa sinne paljon, Rotkirch sanoo.

Karisto lapsirikasta aluetta

Riikka Hervolan ja hänen tyttärensä Josefiina Hervolan perhe asuu Karistossa. Hervolan mukaan alue on lapsirikas kaupunginosa. Kuva: Kai Sinervo

Lahtelainen Riikka Hervola on neljän lapsen äiti. Hän uskoo, että ihmisten kasvanut halu luoda työuraa näkyy lapsitilastoissa.

- Lasten hankkiminen ei ole rahallisesti kannattavaa. Jos tipahtaa kotihoidon tuelle, voi olla taloudellisesti tiukkaa.

Hervola asuu Karistossa. Siellä lapsiperheitä on paljon.

- Päiväkoti on esimerkiksi niin tupaten täynnä, että sinne saa jonottaa, Hervola sanoo.

Hervolalle lasten hankkiminen on aina ollut selvä valinta. Lähipiirissäkin suurin osa on perheellisiä. Muutama tuttu lapsiperhe on muuttanut Lahdesta muualle.

Vuodesta 1999 Lahdessa asunut Elina Malkamäki kertoo, että myös hänelle perheen perustaminen oli alusta asti selvää. Hänellä lapsettomia ystäväperheitä on vain vähän.

Malkamäki pitää Lahtea lapsiystävällisenä kaupunkina.

- Täällä on paljon tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia lapsiperheille. Ystäväperheissäni on oikeastaan enemmän sellaisia, jotka ovat tulleet esimerkiksi opiskelun takia Lahteen ja todenneet tämän hyväksi paikkakunnaksi perheen perustamiselle, Malkamäki sanoo.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X