Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Elintarviketarkastukset tuskastuttavat ravintoloitsijaa - "Miksi kenkiä ei saa säilyttää lattialla?"

Osa Lahden seudun yrittäjistä ei ole täysin vakuuttunut elintarviketarkastusten vaatimuksista. Sen sijaan linjauksissa on sääntö-Suomen tuntua. Valvonta on tiukinta ravintoloissa, jotka valmistavat tarjoilemansa ruuat itse ja valmistavat ruokaa paljon.

Lahden Seurahuoneella on eniten ruokailijoita klo 11 -13 ja klo 18-22. Kokki Jenna Rive tekee voikastiketta ennen seuraavan asiakasruuhkan alkamista. Kuva: Kai Sinervo

Ravintoloiden hygieniaan kohdistetut tarkastukset eivät Lahden seudulla ole paljastaneet vakavia laiminlyöntejä. Valvonnassa asetettujen vaatimusten tarpeellisuus ei kuitenkaan vakuuta kaikkia yrittäjiä.

Kuntien elintarvikevalvonta tekee tarkastusiskuja ravintoloihin, joissa käydään läpi muun muassa tilojen siisteys, elintarvikkeiden säilytys ja keittiötiloissa työskentelevien henkilöiden noudattama hygienia. Tarkastusten tulokset julkaistaan netissä, jossa elintarvikevirasto Evira ylläpitää Oivaksi kutsuttua tarkastustietojen julkistamisjärjestelmää.

Lahtelaisen Ravintola Roux oy:n toimitusjohtaja Kati Häkkinen näkee viranomaisten linjanvedoissa sääntö-Suomen makua. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee määräyksen, jonka mukaan työntekijä ei saa pukuhuoneessa säilyttää kenkiään lattialla.

- Älytöntä. Miksi kenkiä ei saa säilyttää pukuhuoneen lattialla, kun niillä kävellään lattialla?

Samaan sarjaan Häkkinen lukee määräyksen, jonka mukaan kokkihattua on pidettävä päässä riippumatta siitä, onko kokilla hiukset vai ei.

Maalaisjärjen avuksi

Kati Häkkinen näkee tiukkojen ohjeiden hyvänä puolena, että niillä pystytään korvaamaan maalaisjärjen puute. Jos kokematon keittiötyöntekijä ei tajua, että helposti pilaantuvat raaka-aineet on pidettävä kylmässä, niin säännöistä sekin asia selviää.

Ravintolat eivät tiedä tarkkaa hetkeä, milloin elintarviketarkastaja astuu ovesta sisään. Häntä osataan kuitenkin odottaa suunnilleen tiettyinä ajankohtina. Lahden Seurahuoneen ravintolatoimenpäällikkö Jani Aaltonen kiistää, että paikat laitettaisiin kuntoon vain ennen tarkastajan tuloa.

- Me emme toimi ikinä niin. Emme koskaan. Jos tekisimme, niin nämä paikat eivät olisi siinä kunnossa kuin haluan niiden olevan.

Aaltonen tekee omia tarkastuksia useamman kerran viikossa, että kaikki on kohdallaan. Hänen mukaansa asioiden onnistuminen on pitkälti kiinni siitä, miten henkilökunta on tehtäviinsä sitoutunut.

Älä huijaa merkissä

Lahden kaupungin terveystarkastaja Anne Räsänen kertoo että valvontakäynneillä joudutaan puuttumaan nimisuojan rikkomuksiin. Esimerkiksi karjalanpiirakalla on nimisuoja, jolloin riisipiirakkaa ei saa myydä karjalanpiirakkana. Myös fetajuusto on nimisuojattu, joten mitään muuta juustoa ei voi myydä fetana.

Räsäsen mielestä ravintolat ovat elintarvikkeiden ja raaka-aineiden käsittelyssä nostaneet tasoaan. Keittiöt ovat siistejä, joskin muista tiloista voi joskus löytyä sanomista.

- Hygienia on pääsääntöisesti hyvin hoidettu.

Räsäsen mukaan ruoka-aineiden kylmäsäilytys saattoi lämpimillä ilmoilla olla joissakin ravintoloissa ongelma, mutta nyt kylmälaitteiden laatu on parantunut. Hän uskoo valvontakäyntien osaltaan vauhdittaneen laitekannan uusiutumista.

Riskiryhmä ennen muita

Elintarviketarkastajien käyntimäärät riippuvat siitä, millaisesta ravintolasta on kysymys. Valvonta on tiukinta ravintoloissa, jotka valmistavat tarjoilemansa ruuat itse ja valmistavat ruokaa paljon. Hieman lievemmällä seurannalla pääsevät ne ruokapaikat, jotka tarjoilevat muiden valmistamia ruokia.

Klubityyppisten paikkojen valikoimissa ei välttämättä ole muuta suolaista kuin pähkinöitä ja perunalastuja, joten klubeille ei yleensä tehdä valvontakäyntejä. Sen sijaan baarit, kioskit ja grillit kuuluvat valvottavien listalle.

Toimialajohtaja Silja Mäkelä Päijät-Hämeen ympäristöterveyskeskuksesta kertoo, että elintarviketarkastajat ovat joutuneet puuttumaan ravintolatyöntekijöiden työvaatteisiin ja työhygieniaan. Korujen käytöstä on huomautettu samoin kuin siitä, että kertakäyttökäsineet on vaihdettava riittävän usein.

Mäkelä on sitä mieltä, että ravintolat ottavat viranomaisten korjaavasta palautteesta hyvin opikseen.

- Sen näkee jo siitä, että C- ja D-arvosanoja (so. alimpia arvosanoja) joudutaan antamaan hyvin vähän.

Joissakin maahanmuuttajien pyörittämissä ravintoloissa on jouduttu huomauttamaan samoista puutteista toistuvasti. Mäkelän mukaan tämä saattaa johtua siitä, ettei ulkomaalainen yrittäjä ole kunnolla ymmärtänyt, mitä hänelle on sanottu.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi