Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Nastolan Rakokiven koulun pitäisi valmistuessaan olla maailman paras betonikoulu

Vuonna 1979 valmistunut Rakokiven koulu Lahden Nastolassa puretaan ja korvataan uudella koululla. Kuva: Aku Isotalo

Viime vuosina koulujen home- ja muista sisäilmaongelmista on jouduttu keskustelemaan liiankin kanssa. Ongelmia on ilmennyt myös uusissa koulurakennuksissa.

Uudisrakennuksissa alkusyy huonoon sisäilmaan on usein se, että betonirakenteet on otettu käyttöön kosteina eli liian nopeasti. Lahden Sibeliustalossa pohdittiin maanantaina betonirakentamisen haasteita, lähinnä betonin kosteuden mittaamista ja kosteuden hallintaa.

Rakennusliike Reponen oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela otti puheenvuorossaan kantaa koulurakentamisen ongelmiin. Airaksela antoi ymmärtää, että surkeimmissa tapauksissa urakoitsijan, rakennuttajan ja kunnan opetustoimen yhteispeli ontuu pahasti.

Opetustoimen vinkkelistä koulu pitää saada ajoissa valmiiksi. Sen jälkeen tekninen virasto lyö painetta urakoitsijalle, jota odottaa iso sakko, jos rakennus ei valmistu ajoissa.

– Kenellä on kanttia sanoa, että odotetaan pari kuukautta? Pahimmillaan vedetään pinnoitetta märän betonin päälle, Airaksela sanoi.
Se on virhe, joka johtaa myöhemmin kalliisiin korjauksiin.

– Märkiä rakenteita ei saa pinnoittaa. Sellaista tilannetta ei saa tulla, Airaksela jyrisi ja penäsi rakentajien ammattiylpeyttä ja rakentamisen omavalvontaa.

Rakentaminen on tilattava ajoissa

Vuonna 1979 valmistunut Nastolan Rakokiven koulu korvataan sisäilmaongelmien takia uudella monitoimitalolla. Rakennuksen on määrä olla valmis loppuvuodesta 2020.

Betoniseminaarin avauspuheessa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila maalaili, että Rakokiven monitoimitalosta tulee lajissaan maailman paras betonirakennus.

Kaupungin Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä oli Mattilan kanssa samoilla linjoilla.

– Satsaamme betonirakentamisen ja kaiken rakentamisen laatuun rakentamisen kaikissa vaiheissa.

Pirttilän mukaan koulurakentamisen suurin ongelma on tiedossa.

– Rakentamisessa on niin monia osapuolia ja vaiheita, että tieto ja osaaminen ei ole välittynyt optimaalisesti kaikille osapuolille. 

Hän sanoi tunnistavansa myös toimitusjohtaja Airakselan esiin ottaman ongelman, kiireen.

– Sääntö numero yksi on, että rakentaminen on aloitettava ajoissa niin, että betoni ehtii kuivua ja talo saadaan valmiiksi ajallaan.

"Asenteissa on kaikilla parannettavaa"

Lahden seudun kehittämisyhtiö Ladec, kaupungin Tilakeskus, Betoniteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuus ry ovat hieroneet Rakokiven monitoimitalon rakennusprojektin yhteyteen kehityshankkeen, jonka työnimi on Terve betonirakenteinen koulu.

– Monitoimitalon rakentaminen on normaali rakennusprojekti, mutta samalla olisi tarkoitus saada aikaiseksi parempia rakentamisen käytäntöjä, Pirttilä sanoi.

Mitään uutta ja ihmeellistä ei olla keksimässä.

– Kaikki uusin tieto hyödynnetään tietysti, mutta keskeisintä on, että tieto kulkee ja on kaikkien käytettävissä. Erittäin tärkeää on myös se, että asenteet ovat kohdallaan. Asenteissa on kaikilla osapuolilla parannettavaa.

Betonin kosteuden seuranta ja hallinta on keskeistä onnistuneen rakennusprojektin läpiviemiseksi.

Seminaaripuhujat korostivat, että kosteudenhallinta on huomioitava kaikissa rakennusprojektin vaiheissa suunnittelusta lähtien.

Kosteudenhallinnalla ehkäistään projektin aikatauluviiveitä, kosteusvaurioiden syntymistä ja turhaa kuivaustarvetta.

Kun kosteus on hallinnassa, rakennus on käyttäjilleen siltä osin turvallinen. Kosteuden pitäminen kurissa on myös kustannustehokasta.

Seminaariin osallistui 100 rakennusalan ammattilaisista.

Rakokiven koulu

Tähtäimessä terve betonirakenteinen monitoimitalo

Suunnittelu kilpailutetaan kesällä 2017 ja urakat kevättalvella 2019.

Rakentaminen alkaa keväällä 2019 ja saadaan päätökseen loppuvuodesta 2020.

Perustamiskustannukset ovat noin 22,4 miljoonaa euroa.

Kustannusarvio sisältää 650 000 vanhan koulun purkukuluja. Lisäksi tulee noin kaksi miljoonaa euroa väistötilakustannuksia.

Samalla toteutetaan Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke, jonka tarkoituksena on kehittää sekä rakentamisprosessin että betonirakentamisen laatua.

Kehityshankkeella pyritään turvaamaan betonirakenteisen monitoimitalon oikeaoppinen toteutus, lattioiden pintarakenteiden mahdollisimman korkea laatu sekä ehkäisemään rakenteista aiheutuvia sisäilmariskejä.

Lisäksi keskitytään hankkeen organisoinnin ja tiedonhallinnan sujuvoittamiseen. Tavoitteena on tehdä rakentamisprosessisista mahdollisimman läpinäkyvä.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi