Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Miksi tarvitaan monacolainen sijoittaja pullottamaan Lahden vesiä, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta?

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, vas. on vahvasti sitä mieltä, että Lahden ei kuulu hoitaa kansainvälistä vesibisnestä. Siksi tarvitaa monacolainen yksityissijoittaja Guy-Alain Mierczuk, kesk. käynnistämään uutta vientiyritystä Lahteen. Kuva: Mirja Hussain

Lahti Aqua ja monacolainen sijoittaja ovat sopineet, että kaupungin vesiyhtiö toimittaa raakavettä Metsä-Pietilään sijoittajan perustamalle vedenpullottamolle.

Pullottamon tarkoitus on tuottaa jopa miljardi pullollista, noin 300 miljoonaa litraa vettä vuodessa toimitettavaksi maailmanmarkkinoille.

Jos litrasta saa 50 senttiä, yrityksen myynti on 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lahti Aqua saa myymästään raakavedestä vajaat puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Kansalaisia kiinnostava kysymys on, miksi Lahti ja lahtelaiset myyvät vettään puolella miljoonalla eurolla, kun samasta vesimäärästä saisi pullotettuna 150 miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin.

Lahdessa varmaankin osattaisiin panna vettä pulloon itsekin, joten miksi kaupunki ei itse perusta pullottamoa, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta?

Yritystoiminnassa on oma osaamisensa ja omat riskinsä. Kaupungin tehtävä ei ole tuottaa markkinoille, tällaista eri puolille maailmaa myytävää tuotetta yhtä vähän kuin mitä tahansa muuta tuotetta, jota Suomessa valmistetaan. Lahden kaupungin mukaanmeno maailmanluokan bisnekseen ei ole tavoite. Toinen asia on se, kuten keskiviikkona jo kerrottiin, että tehtaan rakentamisen (10-20 miljoonaa euroa, toim. huom.) lisäksi sijoittaja käyttää saman verran rahaa markkinointiin ja brändin rakentamiseen maailmalla.

Mitä taloudellista hyötyä tästä projektista on kaupungille?

Voimme hyödyntää vesilaitosinvestointeja ilman tuntuvaa riskinottoa. Saamme tuloa vedenmyynnistä. Hienolta tuntuu, että kaupunkiin syntyy mitä ilmeisimmin noin 50 ihmistä työllistävä tehdas. Työllisyys voi parantua noin sadalla, kun otetaan huomioon kuljetukset ja muut palvelut.

Paljonko kaupunki voi saada verotuloja?

En tykkää tällaisista laskelmista. Verotulontasaus ja muut välilliset vaikutukset ovat todella hankalia numeroina arvioida. Ja kyllähän asukkaat palvelujakin käyttävät. Suorat verotulot eivät kai paljon jää 10 000 eurosta työntekijää kohti. Numeroittakin on kiistatonta, että uudet työpaikat tuovat alueelle tuloja ja taloudellista toimintaa.

Mitä muita arvoja näette tässä hankkeessa?

Jos tuotanto alkaa ja menestyy, se vahvistaa koko alueen ja Suomen brändiä maailmalla. Sijoittaja on kertonut aloittavansa brändin (tuotemerkin ja markkinoinnin) rakentamisen jo vuonna 2017. Näissä asioissa Lahti pyrkii hyvään yhteistyöhön sijoittajan kanssa.

Kaupunki aikoo myydä uudelle tehtaalle kolmen hehtaarin tontin Metsä-Pietilästä. Asiasta päättää tekninen lautakunta 13. joulukuuta. Mitä tapahtuu, jos tehdasta ei tulekaan?

Tonttikaupan yleisiin ehtoihin kuuluu, että tontille on rakennettava tietyssä ajassa. Jos rakentaminen ei toteudu, tonttikauppa purkautuu.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X