Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päättäjät kiirehtivät Päijät-Hämeen suuntautumisratkaisua: Muuten voi tulla kalliita virheitä

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen torjuu puheet hallintohimmelistä, sillä maakuntiin siiryviä tehtäviä tehdään nyt yli 400 organisaatiossa. Yksin sotessa on 190 organisaatiota. Vehviläisen mukaaan kyse on merkitttävästä tehtävien kokoamisesta. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeen suuntautuminen nousi keskeisesti esiin Päijät-Hämeen maakuntatilaisuudessa perjantaina Lahdessa, jossa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) esitteli maakuntauudistusta. Päijät-Hämeen kuntapäättäjät korostivat, että maakunnan luontainen yhteistyösuunta on etelä eikä Tampere.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkosen mukaan maakunnat onnistuvat uudistuksessa, jos maakunnat saavat aidon itsehallinnon eli verotusoikeuden eli valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä ja toimivia yhteistyösuuntia ei rikota.

- Helsinki on muodostunut hyvin voimakkaasti yhteistyösuunnaksi. Muut suunnat tuntuvat vierailta, Rahkonen sanoi.

Virheisiin ei ole varaa

Rahkosen ohella Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja maakuntajohtaja Jari Parkkonen kiirehtivät hallitusta päättämään suuntautumisesta. He perustelivat kiirettä sillä, että Päijät-Hämeessä rakennetaan hyvinvointikuntayhtymää eli uutta sotea etupainotteisesti.

- Siihen liittyy kaksi riskiä, ict-ratkaisut ja kiinteistöjen korjaustarpeet. Meidän pitäisi tietää, mihin me suuntaudumme, Rahkonen sanoi.

Myllyvirran mukaan maakuntauudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja Päijät-Häme kompaktina maakuntana sopii hyvin uuteen konseptiin. Hän korosti, että viidellä yhteistoiminta-alueella tulee olemaan jatkossa suuri merkitys muuallakin kuin sotessa.

- Kaikki asiat puoltavat sitä, että me olemme osa eteläistä aluetta, Myllyvirta korosti.

Kunnat yksimielisiä

Parkkonen korosti, että kunnat ovat yksimielisesti lausuneet halunsa suuntautua pääkaupunkiseudulle. Päijät-Häme on osa metropolialuetta ja Päijät-Hämeestä käydään paljon pääkaupunkiseudulla töissä.

- Pirkanmaa olisi edelleen toiseksi suurin viidestä yhteistyöalueesta, vaikka Päijät-Häme siirtyy etelään, Parkkonen huomautti.

Myllyvirta toivoi, että maakuntien ja kuntien vastuut ovat selkeät uudistuksessa. Hän piti suurena kysymyksenä sitä, mitä suuret kaupungit tekevät jatkossa.

- Menemme kohti yhden maan kaupunkia, jos isojen kaupunkien toimintaedellytyksiä vähennetään.

Maakunta päättää rahoista

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen mielestä nyt ollaan tekemässä mammuttimaakuntia tehtävien osalta. Hän kuitenkin kyseenalaisti maakuntien itsehallinnon, koska ne tulevat valtion tiukkaan ohjaukseen.

- Vaikuttaa siltä, että maakunnan organisaatiosta tulee raskasliikkeinen ja isojen kuntien päättäjät päättävät myös reunakuntien asioista. Pienet kunnat ovat päätöksenteossa ulkokehällä.

Vehviläinen vastasi Kitkiöjoelle, että hallitukselle on tärkeää, että lähdetään liikkeelle monialaisesti, eikä perusteta vain sote-maakuntia. Ministeri korosti, että hänen tavoitteenaan ei ole se, että pienten kuntien pitää liittyä yhteen.

Vehviläisen mukaan rahat maakunnille tulevat valtiolta, mutta niillä on oikeus päättää toiminnastaan ja toimielimistään itsenäisesti. Pakollisia toimielimiä ovat valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta.

Maakuntauudistus

18 miljardin potti

Maakuntauudistus pitää sisällään 25 eri lakia. Keskeisin niistä on maakuntalaki, mikä antaa raamit maakuntien tehtäville.

Voimaanpanolaki kertoo, miten uudistukseen mennään. Siinä määritellään maakuntajako ja se, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin.

Kuntien kannalta oleellisin on uusi valtionosuuslaki. Kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 euroa/asukas. Uutena kriteerinä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Rahat maakunnille tulevat könttänä. Maakuntavaltuusto päättää niiden kohdentamisesta. Lisäksi voi olla asiakas- ja käyttömaksuja. Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 17,7 miljardia euroa. Maakuntiin siirtyy noin 220 000 työntekijää.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi