Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kuntaliitokset vahvistavat koko aluetta - vaarana on jakautuminen leireihin

Kuva: Juha Peurala

Päijät-Hämeen kaksi suurinta kuntaa ovat pian entistä suurempia. Vuodenvaihteessa voimaan astuvan Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen jälkeen noin 59 prosenttia päijäthämäläisistä on lahtelaisia.

Tällä hetkellä lahtelaisten osuus maakunnan väestöstä on runsas puolet.

Päijät-Hämeen toiseksi suurin kunta oli vielä vuosituhannen vaihteessa Heinola, joka on kärsinyt jo pitkään väestökadosta. Ohi on pyyhältänyt Hollola, joka kasvaa parilla tuhannella asukkaalla Hämeenkoski-liitoksen myötä. Ensi vuoden alussa hollolalaisia on jo noin 4 300 enemmän kuin heinolalaisia.

Vaikuttavatko liitokset yhteistyöhön?

Lahden ja ympäristökuntien välillä on ollut jännitteitä kautta aikojen. Arvonsa tunteva emäpitäjä Hollola ei halunnut Lahden kanssa samaan liitoskelkkaan. Pelot siitä, että Lahti muita suurempana sanelee ja jyrää, pulpahtavat aika ajoin pintaan.

Osa kuntapäättäjistä ennakoi, että voimasuhteiden muutos voi tuoda oman mausteensa kuntien yhteistyökuvioihin. Monet ovat sitä mieltä, ettei liitoksilla ole vaikutusta jäljelle jäävien kuntien suhteisiin.

Toiset taas arvelevat, että vaikutukset ovat pelkästään positiivisia.

- Viisaat kunnat ymmärtävät, että suuruus ei ole uhka vaan voima kaikille alueen kunnille, lahtelainen Hannu Himanen (kok.) toteaa.

- Molemmat kuntaliitokset vahvistavat koko Päijät-Hämettä. Siitä hyötyvät silloin kaikki, Jetta Laakso (sd.) Nastolasta katsoo.

"Vaarana jakautuminen leireihin"

Huonossa tapauksessa kuntaliitoksista voi olla haittaa yhteistyösuhteille.

- Pelkään pahoin, että Päijät-Hämeen muut kunnat ajautuvat ulkokehälle, mikä ei ole kenellekään hyväksi, Nastolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne (sd.) arvioi.

Hollolalainen Juhani Sirkiä (ps.) arvelee, että uusi Lahti pyrkii ehkä eristäytymään. Lahtelaisen Ville Skinnarin (sd.) huolena kuntien jakautuminen kahteen tai kolmeen eri leiriin.

- Vuosikymmeniä tehty pohjatyö on helppo tuhota. Se ei olisi kenenkään etu.

Vuokko Kautto (vas.) Lahdesta epäilee, että suurimpien kuntien kesken voi syntyä keskinäistä kilpailua ja valtahegemoniaa.

- Tätä en tietenkään toivo muussa kuin positiivisessa hengessä.

Aleksi Mäntylän (vihr.) mielestä yhteistyö Hollolan ja Lahden välillä on "vähän kylmää".

- Se vaikuttaa osittain myös maakunnan kuntien väliseen yhteistyöhön.

"Yhteistyön pakko sujua"

Maakuntahallituksen orimattilalaisen jäsenen Riitta Karjalaisen (kok.) mielestä yhteistyön on pakko sujua.

- Lahti on iso keskuskunta, se täytyy kaikkien ymmärtää. Ilman Lahtea emme tule toimeen, mutta ei myöskään Lahti ilman meitä.

Maakuntahallituksessa Heinolaa edustava Sanna Koponen (sd.) uskoo tasapainon säilyvän.

- Jos olisi tullut isompi kuntaliitos, olisi ollut hyvä kysymys, miten se olisi vaikuttanut. Nyt ei tule pelkästään yhtä massiivista kuntaa.

Sysmän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg (kesk.) muistuttaa, että Lahti on ollut vahva koko ajan.

- Tilanne ei sillä tavalla muutu. Pikkukuntien yhteistyön tiivistyminen voisi olla positiivinen asia.

"Asukkaat eivät pidä nokittelusta"

Maakuntajohtaja Jari Parkkosen mukaan Lahden rooli maakunnan veturina ja kehittäjänä on ollut tähänkin asti huomattavasti suurempi kuin puolet.

- Jossain asioissa Lahtea on vähän syyllistetty siitä, että he olisivat vaatineet tai käyttäneet liikaa. Riskinä on, että syyllistys kasvaa. Kun katsoo päätöksentekoa, Lahden vaatimukset eivät ole olleet este.

Lahden ja Nastolan yhteisvaltuuston vanhin Onerva Vartiainen (vihr.) peräänkuuluttaa yhteen puskemista ja toisten auttamista.

- Asukkaat ja yritykset eivät pidä nokittelusta, jota on valitettavasti ollut vuosien aikana.

Etelä-Suomen Sanomat kysyi kuntavaikuttajilta, miten kuntien yhteistyöhön vaikuttaa, että maakunnan kaksi suurinta kuntaa kasvavat entistä suuremmiksi? Tässä poimintoja vastauksista.

- En näe kuntaliitoksia peikkona yhteistyön kannalta. Ja toivon tietysti, ettei näin olekaan.

Heinolan kaupunginjohtaja Jussi Teittinen

- En usko, että liitokset vaikuttavat millään tavalla. Yleisesti ottaenkaan rajat eivät saisi olla yhteistyön ja yhteisen tahtotilan este. Eivätkä ne olekaan.

Kristiina Hämäläinen (kok.), Hollola

- Ei kenenkään tilannetta paranna, että joku kunta on mielestään liian suuri kuuntelemaan muita tai se, että joku kunta alkaa potea ”Napoleon kompleksia” ja heitellä hiekkaa rattaisiin.

Jouni Nurminen (sd.), Lahti

- Kuntien yhteistyöhön tulee ratkaisevasti vaikuttamaan sote-ratkaisu itsehallintoalueineen ja kunnille jäävine tehtävineen. Kuntaliitosten merkitys on siihen verrattuna minimaalinen.

Mari Kurisjärvi (sd.), Hollola

- Päijät-Hämeen kahden suurimman yhdistyminen vaikuttaa vain positiivisesti muihin kuntiin. Ne tulevat ottamaan uusista toimintatavoistamme oppia.

Sirpa Hassinen (ps.), Nastola

- En usko tästä syntyvän kovin pahoja traumoja. Jotkut kunnat saattavat hieman arastella uuden Lahden entistä suurempaa kokoa. Lahti on ollut ja tulee olemaan isokokoinen ja hyvätapainen yhteistyökumppani.

Jari Salonen (kok.), Lahti

- Toimintoja tullaan muokkaamaan uudelleen. Pienet kunnat kokevat väistämättä vaikuttamismahdollisuuksien heikkenevän. Joitakin signaaleja siitä on kuultavissa Päijät-Hämeessäkin.

Kaarina Suhonen (kesk.), Lahti

- Toivottavasti ei vaikuta, mutta onhan selvää, että kun Lahti on yli puolet asukasluvusta ja omistajana ohjaa suoraan tai välillisesti valtaosaa oleellisimmista toiminnoista, pitää ymmärrystä löytyä Lahden kiinnostukselle.

Kari Salmi (sd.), Lahti

- En usko, että kaksi kuntaliitosta muuttaa yhteistyön kuvioita kuntien kesken maakunnassa.

Lasse Koskinen (ps.), Lahti

- Mielestäni on olemassa edellä olevan vuoksi vaara, että yhteistyö uuden Lahden kanssa joltain osin vaikeutuu. Elävässä elämässä on se meininki, isot meinaa jyrätä pienemmät.

Timo Räihä (kd.)

- Pieniä me ollaan molemmat, ja kun se muistetaan jokainen, on silloin helppo rakentaa rajanaapurin kanssa yhteinen aitta. Kyllä maakunnassamme haasteita riittää ilman isottelua.

Erkki Arvila (sd.)

- Riitaa aiheuttaa se, pitäisikö päätöksiä tehdä kuntayhtymätyyppisesti, jolloin Lahti ei saa suoraa enemmistöä, vai isäntäkuntana. Paras tapa olisi päättää maakunnan laajuisella vaalein valitulla elimellä.

Kristiina Vanhala-Selin (vihr.), Hollola

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi