Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Mielipide: Vapaus valita lapsen hoitomuoto - Oikaisu tiistain lukijalta-sivun kirjoitukseen

Etelä-Suomen Sanomien tiistain mielipidesivuilla julkaistussa kirjoituksessa oli käsittelystä johtuva virhe. Päijät-Hämeessä kotihoidon tukea saa 2000 perhettä 3000 lapsen hoidosta, eikä 200 ja 300 kuten lehdessä nyt kerrotaan. Kiintiöittämistä koskeva lakihanke koskee heistä jokaista, koska isovanhempien ja toisen vanhemman säännöllinen osallistuminen lasten hoitoon tulee kielletyksi koko kotihoidon tuen jaksolta, ei vain yli kaksivuotiailta.

Lue alta korjattu mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan.

Vapaus valita lapsen hoitomuoto

Sosiaalidemokraatit ja kokoomus ajavat innokkaasti kotihoidon tuen kiintiöittämistä vain isän ja vain äidin käytettävissä olevaan jaksoon. Hiljattain sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) vaati lakihankkeen kiirehtimistä ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vakuutti, että lakia viedään tehokkaasti eteenpäin.

Päijät-Hämeessä asia koskettaa 2000:a perhettä ja 3000:a lasta.

Miksi kokoomus ajaa lapsia kodeista päiväkoteihin kuin käärmettä pyssyyn? Lakihanke on paitsi teknisesti hankala toteuttaa myös hyvin kallis ja tehoton. Se on ylisääntelyä, joka heikentää lapsiperheiden valinnanvapautta.

Lakia valmistelevan sosiaali- ja terveysministeriön omien arvioiden mukaan isät eivät käyttäisi muutoksen jälkeen edelleenkään kuin 10 prosenttia kotihoidon tuesta. Sen sijaan päivähoitoon siirtyisi 10 000 lasta.

Kuntaliiton arvion mukaan 70 prosenttia nyt kotihoidon tuella olevista kaksivuotiaista menisi muutoksen jälkeen päivähoitoon. Muutos lisäisi päivähoidon kustannuksia 150-160 miljoonaa euroa. On selvää, että kunnilla ei ole varastossaan näitä päivähoitopaikkoja, vaan näiden kulujen lisäksi tulisivat vielä päiväkotien rakentamiskulut.

Ylisuuresta kysynnästä kärsisivät kaikki päiväkotipaikkaa tarvitsevat.

Taloudellisten seikkojen lisäksi lakihankkeen järjettömyyttä kuvaa hyvin, että siinä puututtaisiin esimerkiksi isovanhempien mahdollisuuteen hoitaa lapsenlapsiaan. Kotihoidon tukeen ei olisi enää oikeutta, jos katsotaan, että mummi hoitaa lapsenlapsiaan säännöllisesti.

Tuntirajoja ei ole määritelty, eli perheet olisivat epätietoisia siitä, milloin isovanhempien läsnäolo perheen arjessa menee liialliseksi.

Nykyinen kotihoidon tuki on joustava. Juuri sen vuoksi se on käytännöllinen esimerkiksi epätyypillisiä työaikoja tai vaikkapa keikkatöitä tekeville vanhemmille. Vanhempien hoitovastuu on voinut vuorotella työviikon aikana tai eri kuukausina. Tuki on ollut myös yhteiskunnalle hyvin edullinen. Uusi laki toisi joustavuuden tilalle tiukan sääntelyn ja vaikeuttaisi lapsiperheiden elämää.

Lakihanke on nyt lyhyellä 5.1. päättyneellä lausuntokierroksella. Lastensuojelujärjestöjen palaute on tähän mennessä ollut tyrmäävää. Toivottavasti lapsiperheiden ja heitä edustavien järjestöjen ääntä kuunnellaan. Perheiden tulee voida päättää itse, miten he järjestävät lastensa hoidon.

Sonja Falk

ministerin erityisavustaja (kd.)

Lahti

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi