Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tartuntavaara: Hoitajalle maski suun eteen?

Lahdessa yli 65-vuotiaista noin puolet otti rokotteen. Kuva: ESS

Kausi-influenssarokotteen suosio romahti tietyissä ryhmissä Lahdessa. Yli 65-vuotiaista noin puolet otti rokotteen, samoin kuin edellisvuonna, mutta esimerkiksi pikkulapsia rokotettiin merkittävästi edellisvuotta vähemmän.

Kun toissavuonna 6-35 kuukauden ikäisistä rokotettiin Lahdessa 29 prosenttia, viime vuonna heistä rokotettiin enää 15 prosenttia. Lähes yhtä laimeaa on ollut terveydenhuoltohenkilökunnan rokottautumisinto. Toissavuonna 22 prosenttia otti rokotteen, ja suunnilleen samaan jäi viime vuoden luku.

Lahden kaupungin hallintoylilääkäri ja kansanterveystyöstä vastaava lääkäri Maria Virkki pitää pikkulasten ja hoitohenkilökunnan rokotusaktiivisuutta huolestuttavan matalana.

- Ihmiset eivät osaa hakea tutkittua tietoa rokottamisesta oikeista lähteistä eli esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta. Moni luottaa rokotevastaisten tahojen välittämään informaatioon, mikä aiheuttaa hämmennystä ja johtaa siihen, ettei rokotetta oteta.

Hoitohenkilöstön keskuudessa ei Virkin mukaan voi olla kyse tiedon puutteesta. Hoitohenkilöstölle on eri kanavien kautta jaettu runsaasti tietoa syistä, miksi rokote kannattaa ottaa. Lahden kaupunki järjesti viimeksi syksyllä massiivinen kausi-influenssarokotekampanjan lehti-, televisio- ja radiomainoksineen. Mitä ilmeisimmin hoitohenkilöstöön kampanja ei tehonnut.

Hoitotyön ammattilaisten suositellaan ottavan rokote paitsi sen takia, etteivät he itse sairastu myös siitä syystä, etteivät he levittäisi tautia eteenpäin asiakkaisiin ja sairaalan vuodeosastolla toipumassa oleviin potilaisiin.

- Hoitaja tai lääkäri voi tartuttaa tautia huomaamattaan ja kantaa virusta nenänielussaan. Tänään hän voi tuntea olonsa täysin terveeksi, mutta jo huomenna kuumetta voi olla 39 astetta.

Virkki ottaa esimerkiksi USA:n, missä joissakin osavaltioissa hoitohenkilöstö velvoitetaan ottamaan kausi-influenssarokote. Joissakin toisissa osavaltioissa puolestaan sellainen hoitohenkilöstöön kuuluva, joka ei ota rokotetta, joutuu käyttämään suun edessä maskia koko influenssakauden suojatakseen potilaansa.

- USA:ssa kaikki lasketaan rahassa. Hoitohenkilöstön rokottautumisinto on suurempi kuin meillä, sillä oikeus palkalliseen sairauslomaan ei ole yhtä kattava kuin Suomessa. Myös asiakkaat, jotka hakeutuvat sairaalahoitoon, eivät halua kaupanpäällisinä influenssaa, koska taudin hoito tulee heille kalliiksi ja voi aiheuttaa jälkitauteja. Influenssan jälkitauteihin voi myös kuolla.

Kun Suomessa hoitaja tai lääkäri sairastuu kausi-influenssaan, se tietää Vanhusten ja kuntoutuksen vastuualuejohtajan Ismo Rautiaisen mukaan yleensä 1-3 viikon sairauslomaa.

- Kun henkilöstöstä on sosiaali- ja terveysalalla muutenkin pulaa, sijaisten käyttö tulee kalliiksi. Ja se tulee kalliiksi nimenomaan veronmaksajille, muistuttaa Rautiainen.

Virkki uskoo, että Suomessakin tulee aikanaan keskusteluun USA:n malli: pitäisikö meilläkin niiden hoitotyön ammattilaisten käyttää maskia, jotka eivät rokottaudu kausi-influenssaa vastaan.

Itse Virkki ei halua tässä vaiheessa ottaa asiaan kantaa, mutta sanoo, että asia pitäisi ottaa valtakunnalliseen keskusteluun. Samaa mielltä on Rautiainen.

Suomessa asenteet rokotusta kohtaan näkyvät myös siinä, kuinka laimeasti omaiset ottavat selvää, onko esimerkiksi heidän vanhaa äitiään tai isäänsä hoitavat ottaneet rokotuksen.

- Eivät omaiset Suomessa tällaisen perään kysele, vaikka pitäisi.

Krista Koivisto
krista.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi