Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vesijärvi ei loista musiikissa

Vesijärvi on Rauli Nordbergille hyvin läheinen. – Harrastin 1960- ja 1970-luvulla purjehdusta, ja silloin tuli koluttua Vesijärveä pitkin ja poikin. Siksi varmaan Vesijärvi näkyy sanoituksissanikin.
 Kuva: ESS

Vesijärvestä ei juuri pääse sanomaan, että se loistaisi vahvasti musiikissa. Puhtaasti Vesijärvi-aiheisia musiikkiteoksia on olemassa vähän, ja niistäkin suuri osa on sellaisia, jotka ovat jääneet pian syntymisensä jälkeen historian hämärään. Sen sijaan sellaisia teoksia, joissa Vesijärvi mainitaan vain lyhyesti, löytyy jo enemmän, mutta niitä ei parhaillakaan tahdolla voi nimittää Vesijärvi-kappaleiksi.

Yhtään niin sanottua ikivihreää levytystä Vesijärvestä ei ole, vaikka muutamia tunnettujakin yrityksiä tiedossa. Yksi tällainen on esimerkiksi Aki Lievosen säveltämä ja sanoittama Vesijärven Helmi, jonka on laulanut levylle Arttu Suuntala.

Tuottelias Mai-Lis Könönen

Teuvo Valo on levyttänyt Mai-Lis Könösen säveltämän ja sanoittaman Terveiset Lahdesta -laulun, mutta siitäkään ei ole ollut suuren yleisön suosikiksi. Kappale kuuluu kuitenkin sorsituimpien Vesijärvi-aiheisten musiikkiteosten joukkoon. Selkeä Vesijärvi-kappale on Ahti Vinnin säveltämä ja sanoittama Vesijärven aallot, jonka on laulanut Mai-Lis Könönen levylle.

Mai-Lis Könösen sanoituksiin kuuluu vielä Lahti ja satama, jonka on säveltänyt Olavi Nevalainen. Könönen on myös levyttänyt kappaleen.

Vihreiden harjujen maata, joka on Päijät-Hämeen maakuntalaulu, ei voi ohittaa tässäkään yhteydessä. Vesijärvi on siinä sen verran vahvasti mukana. Levylle kappaleen on laulanut Hollolan tangokuningas Mika Pohjonen.

Vesijärvellä-valssi

Kansanmusiikkipuolella löytyy asikkalalaiselta Tuomas Katajalta monia kappaleita Vesijärvestä. Niistä yleisimmin soitettu on Vesijärvellä-valssi. Se kuuluu edelleenkin Asikkalan pelimannien ohjelmistoon.

- Kyllä se on suosituin Katjan monista Vesijärvi-aiheisista kappaleista, sanoo Asko Leveäoja, joka soittaa Wellamo-opiston piirinä toimivassa Asikkalan pelimanneissa.

Vesijärven tähden

Lahtelainen kulttuurin monitoimimies Rauli Nordberg on käyttänyt Vesijärveä sanoituksissaan varsin useasti, mutta selkeästi puhtaaksi Vesijärvi-teokseksi voi luokitella vain yhden, Wesijärven Walkeat laivat.

- Sen olen tehnyt yhteistyössä Raimo Hastin kanssa, kuten useat muutkin kappaleet, joissa Vesijärvi esiintyy. Nimen keksin siihen Olli Järvisen kirjasta Lahti ennen meitä.

Varisnainen erikoisuus Nordbergin Vesijärvi-tuotannossa on kappale On jotain tehty Vesijärven tähden. - Minut ja Leena Lampi oli kutsuttu kesällä 1981 esiintymään Enonsaareen tilaisuuteen, jossa keskusteltiin Vesijärvestä ja sen tilanteesta. Elettiin aikoja, jolloin järven kunto oli jo huomattavasti parantunut. Tein tuohon tilaisuuteen nopeasti tämän tekstin.

Sen ensimmäinen säkeistö kuuluu:

"Kun tänä iltana mä soudan Enonselkää,

puolesta sen enää en mä pelkää.

Vaikka rannat ovat reheviä vielä

ja levälauttoja on toki siellä.

Mutta puhtaampaa on vesi silmin nähden,

on jotain tehty Vesijärven tähden."

Tärkeä koko Lahdelle

Nordbergille Vesijärvi on ollut aina hyvin tärkeä. - Erityisesti se tuli läheiseksi 1960-1970-luvulla, kun hankin itselleni purjeveneen, jolla liikuin varsin ahkerasti Vesijärvellä. Silloin järven tila oli kerta kaikkiaan surkea. Vedessä saattoi kellua vaikka mitä, ja järvi haisi tosi pahalle.

Arkistojaan penkoessaan Nordberg sanoo yllättyneensä siitä, että hyvin monissa sanoituksissa esiintyy Vesijärvi. - Kyllähän se kertoo, miten tärkeä Vesijärvi on minulle ja koko Lahdelle.

Useat Rauli Nordbergin Vesijärveen liittyvät teokset on säveltänyt Raimo Hast. Hän on myös laulajana useimmissa kappaleissa.

Kysymykseen, miksi mikään Vesijärvestä tehdyistä kappaleista ei ole jäänyt elämään. Nordberg vastaa Junnu Vainiota mukaillen. - Aika siilaa lauluista lopulliset. Lauluja on aina tehty paljon, jotkut vain jäävät elämään, ja suurin osaa siilaantuu pois. Vesijärvenkin kohdalla on käynyt näin, on aina tullut uusia ja vanhat ovat hävinneet.

Sibeliuskin Vesijärvellä

Kansallissäveltäjä Jean Sibelius liittyy Vesijärven historiaan kesäasukkaana. Hän vietti kesät 1895 ja 1896 vaimonsa Ainon kanssa Vaaniassa Tuomaalan puustellin päärakennuksessa. Huoneiston oli vuokrannut puustellin silloisilta vuokraajilta Erik ja Laura Tuomaalalta Ainon isä kenraali Alexander Järnefelt, joka kuoli vuonna 1893. Järnefelt oli perheineen viettänyt vuosina 1880-83 kesiä Vesijärven rannoilla Vääksyn Rantalassa, ja ihastunut maisemiin.

Sibeliukselta ei ole jäänyt mitään Vesijärvi-aiheista tuotantoa Vaanian-ajoilta. Tämän hetken tietojen mukaan Sibelius sävelsi Vaaniassa varmuudella vain kuorolaulun "Työnsä kumpasellaki", joka tunnetaan paremmin nimellä "Saarella palaa".

Suullisen perimätiedon mukaan Saarella palaa -teoksen syntyvaiheeseen olisi vaikuttanut läheinen Talassaari, jossa nuoret polttivat tulia silloin tällöin. On myös arveluja, että saari voisi olla mikä tahansa läheisaarista, kun ilta-auringon laskiessa sen säteet tanssivat veden päällä ja kuvastuvat saarta vasten, kuin se olisi tulessa. Myös Oinassaari on mainittu yhtenä mahdollisena paikkana.

Heikki Mantere

Vesijärvi musiikkiteoksissa

On jotain tehty Vesijärven tähden, säv ja san. Rauli Nordberg

Lahden Vesijärvelle ,san. Eevi Palomäki, säv. Ari Niskanen, teos mieskuorolle 2005

Lahti ja satama, säv. Olavi Nevalainen, san. Mai-Lis Könönen, laulaja Mai-Lis Könönen

Terveiset Lahdesta, säv. ja san. Mai-Lis Könönen, laulaja Teuvo Valo

Vesijärvellä-valssi, san. ja säv. Tuomas Katajaa

Vesijärven aallot, säv. ja san. Ahti Vinni, laulu Mai-Lis Könönen

Vesijärven Helmi, säv. ja san. Aki Lievonen, laulu Arttu Suuntala

Wesijärven walkeat laivat, säv. Raimo Hast, san. Rauli Nordberg

Vihreiden harjujen maa, säv. Matti Porola, san. Matti Porola ja Terho Laitinen, laulu Mika Pohjonen

Teoksia, joissa viittauksia tai vain lyhyt maininta Vesijärvestä:

Yhä laivaa teen, säv. ja sanat Rauli Nordberg

Varpusen laulu Kirkkopuistossa, säv. Raimo Hast san. Rauli Nordberg

Paimelan lahna, säv. Raimo Hast, san. Rauli Nordberg

Jättiläisten katrilli soi, säv. Raimo Hast, san. Rauli Nordberg

Ne meistä, säv. ja san. Rauli Nordberg

Teivaalan tango , säv. Raimo Hast, san. Rauli Nordberg

Kesäinen Asikkala. säv. ja san. Tuomas Kataja

Laulu Asikkalalle, säv. ja san. Viljo Virtanen

Vääksyn kesä, säv. ja sanat Viljo Virtanen

Viihtyisä Vääksy, säv. ja san. Tuomas Kataja

Hämeen Helmi Lahti, säv. ja san. Jalo Markki

Lahden laulu, säv. Pauli Helkiö, san. Toivo Lyy

Kevät vuonna 1958, san. Olli Järvinen

Vääksyn koskella, säv. Tuomas Kataja, san. Aili Syrjäläinen

Vääksyn puskasoitto -valssi, säv. ja san. Tuomas Kataja

Matti Hilska
matti.hilska@mediataloesa.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi