Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kansainvälinen kotihiiri

Radio- ja tv-toimittaja Kirsi Crowley palasi Lahteen, koska hän halusi tuntea, että jossain on koti. Välillä vaarallinenkin elämä maailman kriisipesäkkeissä ei kuitenkaan välttämättä ole vielä ohi. Kuva: ESS

15 vuotta maailmalla riitti kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleylle

Hän on nähnyt demokratian tulon Etelä-Afrikkaan, monen afrikkalaisen vakaan uskon siihen, että noitatohtori voi parantaa aidsin ja ymmärtänyt, miksi turkkilaiset eivät halua liittyä EU:hun.

Lahtelainen Kirsi Crowley työskenteli viisitoista vuotta eri maailmankolkissa Yleisradion kirjeenvaihtajana ja BBC:n toimittajana.

Viime vuodenvaihteessa jännittävä arki ulkomailla sai riittää. Crowley palasi perheensä kanssa Suomeen ja nuoruutensa kotikaupunkiin. Paluunsa jälkeen kosmopoliitti on saanut vastata lukemattomat kerrat samaan kysymykseen.

Miksi?

- Ihmiset ihmettelevät, miksi palasimme syrjäiseen Suomeen tai aiommeko lähteä pian uudelleen. En tunne olevani sivussa tai syrjässä. Kansainvälisyys ei riipu asuinpaikasta vaan omasta asennoitumisesta ja verkostoista.

- Menneisyyteni ei ole jäänyt valokuviksi albumeihin, vaan ystäväpiirini, ulkomaan journalismi ja muut eväät eri maista ovat oleellinen osa elämääni riippumatta asuinpaikasta, Crowley toteaa päättäväisesti.

Crowley muutti vuonna 1996 Etelä-Afrikkaan. Hän aloitti Yleisradion kirjeenvaihtajana maassa, joka oli parhaillaan demokratisoitumassa ja jossa valkoiset ja tummaihoiset yrittivät oppia elämään yhdessä.

Hän ehti asua maassa vain kolme kuukautta, kun Pasilasta soitettiin, että haluaisitko lähteä Ruandaan. Silloisen Zairen ja Ruandan rajalla oli syttynyt kapina, ja Crowley riensi paikalle.

Crowley ei ollut saanut koulutusta kriisialueella työskentelyyn. Nuori toimittaja oppi kaiken kantapään kautta.

- Sain käytännön pikakurssin kriisijournalismiin.

Me tarvitsemme tietoa

Crowleyn Afrikan aikana mantereella tapahtui jatkuvasti, ja jutuille oli kysyntää.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Crowley on huolissaan kuvasta, jonka tiedotusvälineet välittävät maailmasta jatkuvan säästökuurin keskellä.

- Mitä enemmän tiedämme, sitä paremmin ymmärrämme.

Ulkomaan kirjeenvaihtajia on vähennetty kaikissa tiedotusvälineissä, ja ulkomaan uutisointi on pitkälti kansainvälisten uutistoimistojen varassa. Crowley huomauttaa, että uutistoimistojen tarjonta on kuitenkin vain suppea otos siitä, mitä Suomen rajojen ulkopuolella todella tapahtuu.

- Meidän ymmärryksemme kannalta on tärkeää, että meillä on kirjeenvaihtajia maailmalla. Emme elä enää karsinassa.

- Suomi on pieni maa, joka pyrkii olemaan entistä kansainvälisempi ja taloudellisesti varteenotettava. Siksi tarvitsisimme entistä enemmän tietoa maailmasta ja täällä asuvista ihmisistä.

"Kerran pelkäsin kuolevani"

Ennen Johannesburgiin muuttoa Kirsi Crowley ehti työskennellä viisi vuotta Lontoossa kansainvälisen radiouutispalvelun BBC World Servicen suomenkielisellä osastolla. Etelä-Afrikkaan hän muutti yhdessä englantilaisen miehensä ja heidän ensimmäisen lapsensa kanssa.

Viiden Etelä-Afrikassa vietetyn vuoden jälkeen, pian syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen, Crowleyt vaihtoivat jälleen kulttuurista toiseen. Kirsi Crowleyn mies valittiin YK:n humanitaarisen uutistoimiston IRIN:n Keski-Aasian toimituksen johtajaksi, ja perhe muutti Pakistaniin.

Pakistanissa vietetyt vuodet olivat Crowleyn tähänastisen uran rankinta aikaa. Syyskuun terrori-iskujen jälkeen maassa oli levotonta.

Crowley joutui pelkäämään henkensä puolesta kerran Pakistanissa olonsa aikana. Presidentti Musharraf puhui kansankokouksessa, joka järjestettiin Islamabadin ulkopuolella. Crowley oli kuvaajan kanssa paikalla, ja he kulkivat väkijoukon keskellä.

Yhtäkkiä Crowley huomasi, että satakunta miestä piirittää ja lähestyy häntä tiiviinä ryhmänä. Miehet kävivät naistoimittajaan käsiksi ja koskettelivat häntä joka puolelle vartaloa.

Hengittäminen tuntui vaikealta.

Crowley sattui seisomaan penkin vieressä. Hän nousi penkille ja huusi niin paljon kuin pystyi. Sotilaat pelastivat hänet nostamalla hänet väkijoukon yli. Pelastajat toruivat naistoimittajaa: "Don't do that again."

- En ollut mielestäni tehnyt mitään väärää.

Crowley uskoo, että hyökkäyksen syynä oli se, että hän on nainen, länsimaalainen ja paikallisten mielestä vääräuskoinen.

- En tiennyt riittävän hyvin, mihin olin menossa. En ollut harkinnut riskejä, Crowley pohtii jälkeenpäin.

Kentällä pelko jää taustalle

Kirjeenvaihtajan työssä on omat riskinsä, mutta Crowleyn mukaan pelko jää kentällä taustalle.

- Ajattelen, että olen ulkopuolinen katsoja ja paikallisilla ihmisillä on suurempi hätä kuin minulla.

Crowleyn mukaan pelko on kuitenkin terveellinen tunne.

- Kriisialueilla työskenteleville toimittajille on tyypillistä, että he ajattelevat, että ei minulle mitään tapahdu. Se on vaarallista eikä pidä paikkaansa. Toimittajan työ on muuttunut vaarallisemmaksi.

Vuonna 2002 tilanne Pakistanissa muuttui entistä levottomammaksi, ja IRIN:n toimisto siirrettiin Turkkiin. Crowleyt seurasivat perässä.

Kuluneen 15 vuoden aikana Crowley on asunut neljässä maassa. Yhtä monta kertaa hän on tutustunut uuteen, yleensä ennestään tuntemattomaan kulttuuriin. Viime vuoden lopussa Ankaran toimipiste suljettiin, ja edessä olisi ollut jälleen muutto uuteen paikkaan.

Silloin Crowleyt päättivät, että on aika palata kotiin.

- Kun on riittävän kauan ulkomailla, alkaa kaivata sitä, että jossain on koti. Että on joku paikka, jonne voi lähteä ja sanoa, että me menemme kotiin.

Crowley ei halua miettiä tulevaisuutta juuri nyt. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan perhe voi tuntea olevansa pysyvästi jossain, eikä lasten tarvitse vaihtaa koulua muutaman vuoden välein. Ulkomaille lähtö ei kuitenkaan kuulosta mahdottomalta.

- Tämä muutos on ollut iso ja se vaatii yhä työtä. Jos pohtisimme jonnekin muualle lähtöä, ei olisi ollut syytä palata kotiin.

Crowley muistaa mainita, kuinka onnellisessa asemassa he ovat, kun saivat palata juurilleen. Kaikki eivät voi palata kotiinsa, vaikka tahtoisivat.

Riina Leppäranta

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi