Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Jari Ehrnroothin mielestä länsimainen kulttuuri on taantunut veltoksi hedonismiksi

Oikeistolaiseksi mielletty Ehrnrooth heittää haasteensa virkistävästi mutta kovin mustavalkoisesti.

Jari Ehrnrooth väittää onnellisuuden olevan yhtä tyhjän kanssa, jos ihminen ei haasta itseään. Kuva: Päivi Taskinen-Kekki

Jari Ehrnrooth

Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle

Otava 2019. 245 s.

Jari Ehrnroothin uuden kirjan takakannessa on kaksi kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaista luokkaa: teoksen voi sijoittaa sekä elämänfilosofian (17.1) että sosiologian (30.1) hyllyihin.

Niinpä Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle onkin eräänlainen elämäntaito-opas, joka taittuu myös yhteiskunnalliseksi pamfletiksi. Näin tehdessään se vetää muutamia mutkia huomattavan suoriksi ja ohittaa monet tärkeät kysymykset tyystin.

Ehrnroothin keskeinen teesi on, että ihmisten tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Hänen mukaansa länsimainen kulttuuri on heikentynyt, koska se ei suosi itsekuria vaan hedonismia. Kun ihmisiltä ei vaadita mitään, he eivät kehity.

Ehrnroothin ihmiskuva on nietzscheläinen. Hänen mukaansa on hyväksyttävä hierarkkinen ajatus ihmisarvosta: kärjistetyimmillään niin, että Gandhi oli arvokkaampi yksilö kuin Hitler, mutta arkisemmin myös niin, että ketä tahansa ihmistä voi arvottaa hänen ponnistelujensa ja saavutustensa perusteella.

Ehrnrooth vetää mutkat suoraksi

Ehrnrooth on tullut viime vuosina tunnetuksi oikeistolaisena filosofina. Onpa häntä toisinaan verrattu kanadalaisprofessori Jordan Petersoniin, joka on saavuttanut maailmanmainetta osin samankaltaisilla teeseillä. Pelkistetysti: älä ruikuta vaan ota itseäsi niskasta kiinni.

Itsekurin ja ryhdikkyyden vaatimukset voivat olla hyvinkin perusteltuja velttoilevan teinin (ja toki myös velttoilevien aikuisten) kohdalla. Ja on kieltämättä virkistävää nykyajan eetoksen haastamista, kun Ehrnrooth esittää, että nautinnollisuus ja onnellisuus ovat yhtä tyhjän kanssa, ellei ihminen vaadi itseltään aina vain enemmän.

Kuva: Otava

Yksilöpsykologisten näkemysten soveltaminen yhteiskunnallisiksi opeiksi on kuitenkin mutkikkaampaa. Ehrnrooth johtaa filosofiastaan näkemyksen, jonka mukaan esimerkiksi vastikkeeton sosiaaliturva tai asumistuki ovat erittäin vahingollisia ja passivoivia keinoja, sillä ne sallivat ”vapaamatkustajien” elää työelämän ulkopuolella.

Todellisuus on tietenkin paljon vivahteikkaampi. Siinä missä tulonsiirrot passivoivat jonkun, jonkun toisen ne auttavat kriittisessä elämänvaiheessa keskittymään esimerkiksi opintoihin, taiteelliseen työhön tai lapsista huolehtimiseen, mikä tuottaa hedelmää myöhemmin.

Suomikin sai kehitysapua

Ehrnrooth ohittaa sellaiset tosiasiat, jotka eivät sovi hänen maailmankuvaansa. Esimerkiksi kehitysapua kritisoidessaan hän esittää, että Suomen vaurastuminen on perustunut vain suomalaisten omaan yritteliäisyyteen, ahkeruuteen, koulutukseen ja valistukseen. Mainitsematta jää, että Suomikin sai toisen maailmansodan jälkeen YK:lta ja Maailmanpankilta kehitysapua, niin elintarvikkeita kuin lainarahaa maan teollistamista varten.

On vaikea ymmärtää, miksi Ehrnrooth oikeastaan näkee pohjoismaisen yhteiskuntamallin niin synkässä valossa. Hänelle pelkkä ajatuskin minkäänlaisista tasa-arvopyrkimyksistä edustaa ”kaunamoraalia”.

Samainen yhteiskuntamalli ei ole kuitenkaan estänyt Ehrnroothia menestymästä omassa elämässään eikä hänen kammoamansa ”kollektivismi” merkitse, että täällä ei olisi tilaa hänen ajatuksilleen.

Ilmeisenä esimerkkinä voi tietysti mainita sen, että Ehrnrooth toimii kolumnistina valtio-omisteisen ja verovaroin rahoitetun yleisradioyhtiön verkkosivuilla.

Lue myös: Asikkala loi kulttuuriin oman kuntokortin - korttiin voi merkitä kulttuurisuorituksia
Juha Mäkinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi