Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Näyttelyarvio: Taiteilija katsoo naamion takaa – Ateneumissa on esillä ennen näkemättömiä Helene Schjerfbeckin maalauksia

Omakuva paletteineen I, 1937. Kuva: Kirsi Taivainen

Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck

Ateneumissa 26.1.2020 saakka.

Taiteilijanainen katsoo minua tutkivaisin silmin, aivan kuten Helene Schjerfbeck (1862–1946) saattoi tarkastella itseään maalatessaan. Taiteilijan kuulut omakuvat ovat pelkistettyjä, monet vain muutamin siveltimenvedoin ja palettiveitsellä vetäen luotuja.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä maalatut omakuvat olivat aikansa nykytaidetta, jonka edessä katsoja varmasti mietti, mitä taiteilija halusi teoksillaan sanoa.

Vastausta eivät maalaukset ole vieläkään antaneet. Taiteilija pitää etäisyyden katsojaan. Omakuvista heijastuvat taiteilijan mielenliikkeet ja tunteet, mutta onko kuitenkaan aina niin. Joukossa on töitä, joissa kasvot kyllä tunnistaa hänen kasvoikseen, mutta persoonaa esiin tuovien piirteiden sijaan ne muistuttavat naamiota korostettuine silmineen ja suineen, välillä jopa litteää maalauspalettia. Aivan kuin kasvot olisivat väylä kokeiluihin, muotoihin ja maalaamiseen sinänsä.

Tyttö Barösundista (1885-1890). Kuva: Kirsi Taivainen

Omakuvia vimmaisesti

Schjerfbeck maalasi nelisenkymmentä omakuvaa. Vastaavaa ei löydy kotimaisesta taiteesta. Maailmalla omakuvia ovat maalanneet muiden muassa Rembrandt, Picasso ja Lucian Freud, jonka näyttely sattumoisin avautui Schjerfbeckin jälkeen lokakuussa Royal Academy of Artsissa Lontoossa. Ateneumiin Schjerfbeckin näyttely on siirtynyt puolet aiempaa laajempana kokonaisuutena.

Schjerfbeck maalasi omakuvia vimmaisesti kahtena viimeisenä elinvuotenaan. Kuvat ovat kaunistelemattomia kuvauksia kuoleman lähestymisestä. Kasvonpiirteet katoavat kankaaseen kunnes jäljelle jää vain viimeinen muoto, pääkallo. Taiteilijan tyylikeino oli jättää tausta viitteelliseksi tai pohjustamatta. Työt ovat kuitenkin valmiita ja signeerattuja, eivät keskeneräisiä. Epäonnistuneiksi kokemansa työt taiteilija tuhosi.

Näyttelyssä on esillä 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945.

Kanat heinäsuovien edessä (1881). Kuva: Kirsi Taivainen

Mukana Ingrid Bergmanin omistama maalaus

Ateneumissa nähdään lisäksi Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1880-luvulla syntyneitä maalauksia, muiden muassa tutut Toipilas, Tanssiaiskengät, Leipomo, Varjo muurilla ja Poikia St Ivesin rantakukkuloilla.

Viisi teosta on Suomessa aiemmin näkemätöntä, muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, sekä yksi aikaisemmin tuntematon maalaus, Tyttö Barösundista. Maalauksen on omistanut aiemmin Ingrid Bergman. Pieni, kansallisromanttinen maalaus on harvinaisuus Schjerfbeckin tuotannossa, sillä kotimaan maisemat ja kansanihmiset eivät juurikaan kuuluneet hänen aiheisiinsa.

Taiteilija asettautui kotimaahan palattuaan ensin Helsinkiin, jossa hän opetti kymmenen vuotta, sittemmin Hyvinkäälle ja Tammisaareen. Omintakeinen, moderni tyyli kehittyi huippuunsa kotimaassa. Aiheeksi vakiintuivat henkilökuvat ja asetelmat.

Elämänsä viimeiset kaksi vuotta Schjerfbeck vietti Tukholman lähellä Saltsjöbadenissa, jossa kuoli 83-vuotiaana tammikuussa 1946.

Innostusta muotilehdistä

Schjerfbeck maalasi runsaasti muotokuvia, malleina olivat ystävät, sukulaiset ja satunnaisesti kohdatut henkilöt.

Itsepäinen tyttö (1938-39), Tyttö väestönsuojassa (1942). Kuva: Kirsi Taivainen

Tyyli on samalla tavoin pelkistynyt kuin omakuvissa. Schjerfbeck onnistui vangitsemaan tyyliteltyihin muotokuviin myös urbaanin ajan hengen, hän innoittui taide- ja muotilehdistä. Yksi vaikuttavimmista muotokuvista on nuorta naista kuvaava Itsepäinen tyttö, jossa yhdistyvät kaikki taiteilijan tehokeinot: tasaiset värikentät, selkeät ääriviivat ja ihmisen sisimmän salaisuudeksi jättävät naamiokasvot.

Näyttelyssä nähdään yhteensä noin 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.

Lähde: kuraattori, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff

Sari Toivakka
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi