Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Silloin kun Viuhassa vakoojia tehtiin - Yksi kaukopartiomiesten koulutuskeskuksista sijaitsi talvisodan jälkeen Lahdessa Ahtialassa

Uusi lahtelaiskirja kertaa mielenkiintoisen jakson Ahtialan ja Alasenjärven historiaa.

Kesäniemen pitsihuvila Alasenjärveltä nähtynä. Huvila osallistui taannoin Suomen kaunein mökki -ohjelmaan. Kuva: Kirjan kuvitusta

Kun talvisota loppui maaliskuussa 1940, vain harva suomalainen uskoi, että itänaapurin kanssa elettäisiin jatkossa rauhassa. Pikemminkin heti aseiden vaiettua alkoi valmistautuminen seuraavaa yhteenottoa varten.

Jotta venäläisten toimista päästäisiin paremmin perille, Suomen piti saada vakoojia itärajan taakse. Yksi kaukopartiomiesten koulutuskeskuksista sijaitsi talvisodan jälkeen Lahdessa Ahtialan Viuhassa, Alasenjärven rannalla Kesäniemen huvilassa.

Toiminta oli aikoinaan huippusalaista, eikä siitä kovin laajalti ole huudeltu myöhemminkään. Huvilan nykyisin omistavalle Eva Forssénillekin asia paljastui vasta pari vuotta sitten, kun kuvankaunis pitsihuvila esiteltiin televisiossa Suomen kaunein mökki -sarjassa. Tietokirjailija Mikko Porvali sattui näkemään ohjelman ja otti yhteyttä: hänen isoisänsä Antti Porvali oli yksi huvilassa koulutetuista vakoojista.

Osasto Vehniäinen Lahdessa

Kesäniemen sodanaikaiset vaiheet nousevat esiin pari viikkoa sitten ilmestyneessä Alue Alasenjärven takana -kirjassa. Alueen asukasaktiivien toimittama yli 300-sivuinen teos käy läpi muhkean siivun Alasenjärven ympäristön muutakin tarinaperintöä.

Mutta miten armeija keksi sijoittaa vakoojakoulunsa juuri Alasenjärven rannalle? Siitä ei ole täyttä varmuutta sen paremmin Porvalilla kuin Forssénillakaan.

Viuhan salaisen koulutuskeskuksen miehet poseerasivat Kesäniemen huvilan portailla kevättalvella 1941. Mikko Porvalin isoisä Antti Porvali seisoo alimmalla portaalla. Vasemmalla entinen ammattivakooja Juho Paarmo, etuoikealla jääkäriluutnantti Kustaa Loukola. Kuva: Mikko Porvali

Sodanaikaisesta tiedustelusta useita kirjoja kirjoittanut Porvali osaa kuitenkin kertoa, että Kesäniemessä toimi vuosina 1940 ja 1941 Tilastotoimisto U2:n Viipurin aluetoimisto U2/V, joka siirrettiin Lahteen evakkoon talvisodan jälkeen. Osasto Vehniäisenä tunnetun U2/V:n varsinainen toimisto sijaitsi Rautatienkatu 10:ssä Lahden keskustassa.

– Tilastotoimisto U2 oli peitenimi tiedustelulle, joka kohdistui Neuvostoliittoon. Kesäkuussa 1941 U2/V siirtyi Lahdesta Lappeen Iitiään ja elokuun lopulla edelleen Viipuriin, kun kaupunki oli vallattu takaisin, puhelimella tavoitettu Porvali sanoo.

Porvali arvelee, että Kesäniemen kaltaisia koulutuspaikkoja oli Suomessa talvisodan jälkeen ehkä puolenkymmentä. Lahdessa koulutuksensa sai korkeintaan 30 vakoojaa, joita lähetettiin pareittain itärajan yli noin viikon mittaisille kaukopartioreissuille. Matkoista maksettiin hyvin mutta ne olivat hengenvaarallisia, sillä siviiliasuiset miehet liikkuivat kaukana rajan takana yksinään, aseenaan vain pistooli.

– Ennen kuin kaksisuuntainen radio keksittiin, heille välitettiin viestejä Yleisradion lähetyksissä. Silloin radiossa luettiin vielä yksityisten ihmisten tiedonantoja, joiden sekaan oli helppo kätkeä piilosanomia, Porvali kertoo.

Sisarusten kesäpaikka

Eva Forssénin mukaan Kesäniemi oli sotavuosina hänen isotätiensä Martta ja Margit Borgin omistuksessa. Naimattomat sisarukset ostivat kesäpaikan vuonna 1932 tekstiilitaiteilija Helmi Vuorelmalta. Talo oli valmistunut kymmenen vuotta aikaisemmin terijokelaisen papin huvilaksi.

Forssén sai Kesäniemen perintönä vuonna 1973. Hänen isotätinsä eivät huvilan sodanaikaisista tapahtumista juuri puhuneet.

– Isotätini mainitsivat kyllä joskus, että täällä asui sotavuosina karjalaisia evakoita. En osaa sanoa, olivatko he tietoisia muusta toiminnasta, Forssén miettii.

Margit Borg-Sundman omisti Kesäniemen sotavuosina puoliksi siskonsa kanssa. Myöhemmin hän oli kahteen otteeseen kokoomuksen kansanedustajana. Kuva: Alue Alasenjärven takana -kirjan kuvitusta

Margit Borg-Sundman oli kahteen otteeseen kokoomuksen kansanedustaja 1940–1960-luvuilla. Hän kirjoitti useita omaa elämäänsä käsitteleviä muistelmateoksia, mutta Kesäniemen sodanaikaisia tapahtumia niissä ei avata. Uusia uria aukomassa -kirjaan (1969) on kuitenkin päätynyt kuvaus siitä, kuinka Borg-Sundman saapuu talvisodan jouluna Vaasasta mökilleen Alasenjärvelle.

Porvali arvelee, että vakoojakoulun sijoittumispaikalla saattoi olla jotain tekemistä sen kanssa, että Alasenjärven pohjoisrannalla mökkeili samoihin aikoihin myös kenraali Karl Lennart Oesch, joka oli välirauhan aikaan II armeijakunnan komentaja. Huvila-asukkaiden yhteisö oli 1940-luvulla vielä pieni ja tiivis.

Myös kenraali Karl Lennart Oesch kuului Alasenjärven kesäasukkaisiin. Kuva: Wikimedia Commons

– Olemme mieheni kanssa miettineet, tunsiko Oesch isotätini paremminkin. Itse en kenraalia koskaan tavannut, vaikka olin Kesäniemessä lapsenakin usein kesäisin. Mutta isänmaallisia ihmisiä Margit ja Martta tietysti olivat, Forssén miettii.

Kovakuntoisten miesten hommaa

Välirauhan aikana vakoojiksi valikoituivat Mikko Porvalin mukaan tyypillisesti miehet, joilla oli hyvä fyysinen kunto ja venäjänkielen taitoa. Hänen isoisänsä sopi tähän kategoriaan, sillä hän oli kasvanut rajan pinnassa Terijoen Kuokkalassa, urheili aktiivisesti ja käynyt koulunsa venäjäksi.

Kaukopartiomies kyni teertä patavalmiiksi reissullaan Jyvälahdessa 22. helmikuuta 1942. Kuva: SA kuva

– Lisäksi hän tunsi talvisodassa menetetyn alueen melko hyvin myös tieverkostojen ulkopuolella, Porvali lisää.

Vakoojakouluissa annettu opetus käsitti sekä teorialuentoja puna-armeijan aseistuksesta että käytännön vinkkejä paikallisväestön kanssa ja maastossa toimimiseen. Rajalinjaa ei esimerkiksi ylitetty mistä tahansa vaan etukäteen tarkkaan määriteltyjen "ikkunoiden" kautta.

– Toisella puolella oli henkilöitä, jotka antoivat merkkejä siitä, milloin rajan yli on turvallista mennä, Porvali huomauttaa.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi