Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Saamelaiset ovat unohdettu sukulaiskansa, jonka tulevaisuuson yhä uhattuna

Jaana Kanninen on toinen Vastatuulessa-kirjan tekijöistä. Kuva: Kukka Ranta

Kukka Ranta, Jaana Kanninen

Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta

S&S 2019. 363 s.

Saame on suomensukuinen kieli, mutta se ei Suomessa kiinnostanut heimoajattelun aikoina. Päinvastoin; kun Suomessa haaveiltiin Venäjän uumenissa etäsukukieliä puhuvista veljistä, eivät saamelaiset kelvanneet tuohon joukkoon. Heille Suomen olisi itsensä pitänyt tehdä myönnytyksiä.

Saamelaisia elää Suomen, Ruotsin, Venäjän ja etenkin Norjan alueilla. Saamen kieliä on yhdeksän. Ylivoimaisesti suurin määrältään ja alueeltaan on kolmessa pohjoismaassa puhuttu pohjois- eli tunturisaame. Myös eteläsaame ja luulajansaame ovat elinvoimaisia. Kaikkein suomalaisin kieli on inarinsaame, jota ei puhuta muualla kuin Suomen rajojen sisäpuolella.

Osa kielistä on äärimmäisen uhanalaisia. Menestystarinoina voi pitää inarin- ja koltansaamen viimeaikaista elvyttämistä, molemmilla on lapsipuhujia.

Myös kouluopetus on edennyt. Pohjois-Lapissa saamella on hyvä status, mutta lähellä ovat koulukotien ajat, kun lapsia Suomessa rangaistiin ruumiillisesti saamen puhumisesta. Traumat ovat jättäneet saamelaisiin keski-iässä olevan välipolven, jolla oman kielen taito pääsi aika heikoksi.

Poromaista on kiistelty vuosikymmeniä

Tällä hetkellä eivät kieliolot ole kaikkein keskeisin saamelaisten kokema ongelma. Joku vuosikymmen sitten kokivat Sompion allasevakot kovia, nyt uhkaavat kaivokset elinkeinoja.

Kuva: S&S

Poromaista on kiistelty saamelaisten ja etelästä levittäytyneiden suomalaisten uudisasukkaiden välillä – kirja kuvaa 1900-luvulta neljä tapausta, jossa saamelainen on murhattu.

Ruijassa 1970-luvulla käytiin kamppailu Alattiojoen patoa vastaan. Saamelaiset hävisivät ja pato rakennettiin, mutta tapahtuma johti saamelaisuuden uuteen poliittiseen tulemiseen.

Norjan viranomaisilla oli vaikeuksia hallita tilannetta, he vuokrasivat Viking Linelta laivan mellakkapoliisien majoittamiseksi.

Masennus vaivaa monia

Joitain seikkoja jää kelpo kirjasta kaipaamaan. Yksi on Norjan Bodøssä (saameksi Budeijju) 1974 sattunut suomalaislentokoneen katoaminen. Konetta ei koskaan löytynyt, ja mukana meni lentäjän lisäksi viisi kokenutta suomalaista saamelaisvaltuuskunnan kärkimiestä. Kireiden tunnelmien aikana huhuttiin attentaatista.

Kirjoittajat syventyvät arkisempiinkin ongelmiin kuten Utsjoen synkkiin itsemurhalukuihin.

”Saamelaisessa mielenterveyspalvelussa täytyy ottaa huomioon historialliset traumat, sillä masentunut ihminen ei jaksa ensin alkaa opettaa terapeuttiaan.”

Tärkeässä kirjassa on hyvä kuvitus.

Hannu Niklander
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi