Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Tanssiarvio: Kansallisbaletin Peppi Pitkätossu yhdistää vauhdikkaasti katutanssia ja klassista balettia

Kansallisbaletin lastenklassikko sekoittaa vauhdikkaasti klassista ilmaisua moonwalkiin.

Ensi-illassa Pepin roolin tanssi Linda Haakana. Hevosena Lucas Jerkander ja Ville Mäki. Kuva: Mirka Kleemola

Kansallisbaletti

Pär Isberg: Peppi Pitkätossu

Karl Dyall, koreografia

Georg Riedel & Stefan Nilsson, musiikki

Ensi-ilta 29.11. päänäyttämöllä

Kaikki on vinksin vonksin, niin kuin Peppi Pitkätossun maailmassa kuuluukin olla. Hevonen kakkii keittiön lattialle ja apina nukkuu lakanoissa sängyssä.

Suomen kansallisbaletin talviesityksessä suuri näyttämö muuntuu 1940-luvun pikkukaupungiksi Astrid Lindgrenin kirjasarjan mukaan. Auktoriteetteja kumartamaton oman tiensä kulkija muuttaa Huvikumpuun ja hämmentää uinuvan kaupungin arkea.

Mukana ovat tutuimmat seikkailut. Peppi käy naapurin tädin teekutsuilla, ottaa rosvoja kiinni, kiipeilee katolla poliisit perässään ja seikkailee Etelämerellä. Hän pursuaa välitöntä tyttöenergiaa, johon kuuluu oikeudenmukaisuus ja kaikkien huomioon ottaminen.

Koreografi Pär Isbergin luoma baletti sai kantaesityksensä Ruotsin Kuninkaallisessa baletissa vuonna 2005. Teoksen tilasi silloin nykyään Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana työskentelevä ruotsalainen Madeleine Onne.

Toisena koreografina on katutanssitaiteilija Karl Dyall, jonka kädenjälki näkyy klassista materiaalia sekoittavana mausteena pitkin esitystä. Klassisen piruetin tai suuren hypyn jälkeen tanssijat vaihtavat moonwalk-peruuttamiseen tai vaikka käärmemäiseen kiemurteluun.

Näyttämöllä nähdään klassista liikekieltä, karakteritanssia, katutanssia ja akrobatiaakin. Yhdistelmä luo esitykseen vauhdikkuutta ja yllätyksellisyyttä.

Linda Haakana ja Claire Teisseyre tanssivat baletin ensi-illassa. Kuva: Mirka Kleemola

Peppi itse taipuu moneksi. Ensi-illassa roolissa nähtiin eläytyvästi tanssiva ensitanssija Linda Haakana. Eri tyylit ja suuret lennokkaat hypyt sujuivat häneltä vaivattomasti, vaikka jalassa olevat nahkakengät on tarkoituksella tehty hiukan liian isoiksi.

Pepin kyljessä koko esityksen ajan touhuaa lemmikkiapina Herra Tossavainen, ensi-illassa valloittavasti esiintynyt balettikoululainen Kento Jacobs.

Reippaan pinnan alla Peppi on yksinäinen ja kaipaa vanhempiaan. Teoksen tärkeimmäksi asiaksi nouseekin Pepin suhde isään, joka elää kuninkaana merten takana. Merimiesisän rakkaus kannattelee tyttöä pitkän matkan päästä.

Isbergin koreografia luo isän ja tyttären kohtaamisesta tunteellisen, hauskan ja iloisen.

Tähtitanssija Samuli Poutasen jörrikkämäinen isä tanssi ensi-illassa hurmaavasti pilke silmäkulmassa. Myös tanssiryhmä näyttää juuri nyt hyvältä, soolotanssijat vakuuttavat taidoillaan ja läsnäolollaan ja ryhmissä tanssivat onnistuvat yhteistyössä.

Nick Daviesin johtaman orkesterin musiikki monipuolistaa iltaa entisestään, kun jazz ja etnorytmit sekoittuvat balettimusiikkiin. Säveltäjien eli Jan Johanssonin ja Georg Riedelin alkuperäiset tunnusmelodiat 1960-luvulta nousevat teemoina esiin, mutta paljon kuullaan muutakin. Stefan Nilssonin musiikki elokuvallistaa esitystä.

Sara Nyberg
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi