Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Lahdessa puntaroidaan jälleen kaupunginteatterin yhtiöittämistä - painaako vaakakupissa kuntamallin turva vai osakeyhtiön notkeus?

Kysyimme muiden isojen teattereiden johtajilta kokemuksia hallintomallien eduista ja riskeistä.

Lahden kaupunginteatterin syksyn 2018 musikaaliensi-ilta oli Sound of Music. Viime vuonna Lahden kaupunginteatteri keräsi yhteensä yli 83 600 katsojaa. Kuva: Anssi Hietamaa

Lahden kaupunginteatterin yhtiöittäminen on etenemässä askeleen verran. Kaupunginhallitukselle esitetään, että teatterin toiminta ja henkilöstö siirtyvät kaupungin kokonaan omistamaan, voittoa tavoittelemattomaan osakeyhtiöön vuoden 2021 alussa.

Tällä hetkellä Lahden kaupunginteatteri on kaupungin kulttuurilautakunnan alainen taseyksikkö.

Aiemmin syksyllä kaupunginhallitus palautti yhtiöittämisen uuteen valmisteluun. Nyt lisätiedot on kerätty, ja asiaa käsitellään hallituksen kokouksessa maanantaina.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sirkku Hildénin (sd.) mukaan nyt on poliittisesti punnittava, ovatko yhtiöittämisen hyödyt riittävät kustannuksiin ja riskeihin nähden.

Yhtiöittämisen suurimpina hyötyinä Hildén pitää toiminnan ketteröittämistä sekä parempia mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja kasvattaa muun rahoituksen osuutta tuloista.

Uhkia ovat kaupungin sitoutumisen löyhentyminen ja avustusten pieneneminen.

– Kaupungin pitää sitoutua siihen, että avustus on riittävän laajuinen. Riskinä on, että säästötoimenpiteenä lähdetään pienentämään avustusta ja teatteri joutuu ongelmiin. Erityisesti tilakustannukset kasvavat. Jos tilakustannuksia ei seurata, ne haukkaavat rahaa toiminnasta, Hildén muistuttaa.

– Kun teatterin toiminta perustuu joka tapauksessa valtion ja kunnan avustuksiin, miksi se ei yhtä hyvin voi edelleen olla kunnan toimintaa. Ovatko hyödyt niin suuret. Tätä täytyy pohtia.

Hitaasti edennyt trendi

Suurten teatterien yhtiöittäminen on vuosikymmenien mittaan edennyt trendi. 2010-luvulla esimerkiksi Oulun ja Turun kaupunginteatterit ovat vaihtaneet hallintomallinsa kunnallisesta osakeyhtiöksi.

Muutoksen tuuli on puhaltanut myös toiseen suuntaan. Jyväskylän kaupunginteatteri palasi osakeyhtiöstä kunnalliseksi vuosituhannen vaihteessa.

Kuopiossa puolestaan teatterin yhtiöittämistä selvitettiin vuonna 2013, mutta teatteri pidettiin täyskunnallisena.

Kuva: Anssi Hietamaa

Turun ja Oulun kaupunginteattereissa osakeyhtiömalliin on oltu tyytyväisiä. Oulun teatterin toimitusjohtajan Tuija Hyppösen mukaan muutos on tuonut lisää itsenäisyyttä sekä joustavuutta esimerkiksi vakanssien täyttämiseen.

– Liiallinen byrokraattisuus ja jäykkyys hankaloittivat teatterin toimintaa ja siihen haluttiin parannusta, Hyppönen sanoo.

Ketteryys näkyy esimerkiksi päätöksenteossa, sanoo Turun kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama. Osakeyhtiönä toimivalla teatterilla on oma hallitus, joka keskittyy vain teatteriyhtiöön ja voi reagoida muutoksiin tarvittaessa nopeastikin.

– Jos tulee esimerkiksi mahdollisuus tehdä jotakin, joka sitoo kustannuksia, mutta odotettu tuotto ylittää ne, voimme päättää asiasta nopeasti. Käsitykseni mukaan kunnallisessa mallissa tällaiseen ei helposti voida lähteä mukaan, jos kulubudjetti on jo käytetty.

Hyvä vuosi kerryttää puskuria

Taloudenpidon vinkkelistä osakeyhtiön etuna on pitkäjänteisyys. Teatterin valtionosuudet eivät kierrä enää kunnan kautta, ja hyvänä vuonna tuloja voidaan jemmata talteen. Teattereiden tulos voi vaihdella vuosittain paljonkin, ja siksi tuloksen mittaaminen vuosissa tai vuosineljänneksissä on koettu hankalaksi.

– Talouden suunnittelun osalta osakeyhtiönä toimiminen mahdollistaa taloudellisen tuloksen vuosittaisen vaihtelun, kunhan tasapaino pitkällä aikavälillä löytyy, Arto Valkama sanoo.

Hair oli yksi Jyväskylän kaupunginteatterin ensi-illoista viime vuonna. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Valkaman mukaan Turussa on pystytty kerryttämään puskuria.

– Varsinkin vuodet 2014 ja 2015 olivat tosi hyviä. Pidimme tiukkaa kulubudjettia ja saimme hyvät täytöt esityksiin. Teimme kaksi ylijäämäistä vuotta, mikä vahvisti tasetta ja mahdollisti isojen tuotantojen tekemisen, kun teatteri muutti peruskorjattuun taloon. Myös tappioita on pystytty kantamaan ylijäämän turvin, Valkama sanoo.

– Kun on oma tilinpäätös ja oma tulos, siinä näkyy selvästi, mikä on onnistunut ja mikä ei. Osakeyhtiössä on sekä vapaus että vastuu, Valkama jatkaa.

Teatterikävijän kannalta kiinnostavaa on, nousevatko lipunhinnat, jos teatterista tulee arvonlisäverovelvollinen. Valkama muistelee, että Turussa arvonlisävero ei nostanut lipunhintaa heti yhtiöittämisen jälkeen. Viime vuosina hinnoittelua on kuitenkin uudistettu monella tavalla. Esimerkiksi eteispalvelumaksu on siirretty lipunhintaan ja katsomo on lohkottu eri hintaryhmiin.

Valkama heittää hintakysymyksessä pallon myös omistajan, eli kaupungin suuntaan.

– Omistaja voi ohjata yhtiötä hinnoittelussa ja siinä, millaisena rooli hinnalla on teatterin saavutettavuudessa.

Osakeyhtiön perustamiskustannukset epäilyttivät

Kuopiossa kaupunginteatteri on pysynyt täyskunnallisena. Teatteri on yksi kaupungin kustannuspaikoista samaan tapaan kuin vaikkapa koulut ja päiväkodit. Teatterin hallintopäällikön Anu Lehto-Korhosen mukaan yhtiöittämiseen ei ryhdytty, koska hallinnollisten kustannusten, kuten johtamiskulujen, katsottiin lisääntyvän.

Kuopion kaupunginteatterissa katsottiin Äidinmaa-musikaalia syksyllä 2018. Kuva: Juha Poutanen

Teatterille olisi pitänyt perustaa oma hallitus ja johtoon palkata toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja. Oman hallituksen perustamisessa Lehto-Korhonen näkee sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kysymyksiä herättää se, millaisia osaajia hallitukseen valittaisiin, millainen vaikutus hallituksella olisi ohjelmistoon ja syntyisikö johtamisvastuusta epäselvyyksiä.

– Parhaimmillaan hallitus voisi olla hieno sparrauskumppani ja osaltaan aktiivinen teatterinkehittäjä. Hallituksen myötä teatteri voisi laajentaa verkostojaan monipuolisesti yhteiskuntaan, Lehto-Korhonen jatkaa.

Täyskunnallisen mallin suurimpana etuna hän pitää turvattua taloudellista asemaa.

– Teatteri ei ole itsenäinen taseyksikkö tai kunnallinen liikelaitos, osakeyhtiöstä puhumattakaan, niinpä teatteri ei tee tulosta. Ei synny yli- tai alijäämää, Lehto-Korhonen sanoo.

Nykymalliinkin voi löytää joustoa. Kuopion kaupunginteatteri on sopinut kaupungin kanssa kolmivuotisesta talouden suunnittelukaudesta.

Henkilöstön asema puntarissa

Entäpä vaikutukset henkilöstöön. Kuopion Lehto-Korhonen pitää henkilöstön asemaa turvallisena kuntamallissa. Teatterin henkilöstö on kaupungin työntekijöitä siinä missä muutkin. Toisaalta kaupungin säästötavoitteet ja tulosvaatimukset koskevat usein myös teatteria.

Oulussa yhtiöittäminen ei johtajan mukaan johtanut ulkoistuksiin.

– Teatteri ei ole ulkoistanut toimintoja vaan päinvastoin palkannut omat virastomestarit ja siivoojat aikaisemman sijaan, sillä teatterin toiminnan luonteen kannalta se todettiin toimivimmaksi ratkaisuksi, Tuija Hyppönen sanoo.

Turussa yhtiöaikana on ulkoistettu teatterimuusikot. Valkaman mukaan taustalla oli teatteritoiminnan tarpeet, ei hallintomallin muutos.

Lahden kaupunginhallituksen Sirkku Hildén näkee yhtiöittämisessä riskin henkilöstön kannalta. Huolena on, että yhtiöittäminen heikentää teatterin vakautta työnantajana ja vakinaisen väen määrä vähenee ja tilapäisen työn määrä kasvaa.

– Nyt pitää varmistaa, että nämä riskit otetaan (päätöksenteossa) huomioon.

Osakeyhtiö

Yhtiöittämisen etuja ja riskejä

Yhtiöittämisen hyötyjä:

Osakeyhtiö on itsenäinen ja notkea

Päätöksenteko nopeampaa ja joustavampaa, irti hankaloittavasta sääntelystä

Teatteri voi keskittyä perustehtäväänsä

Hallitus keskittyy teatterin toimintaedellytysten tukemiseen

Valtionosuus jää teatterille

Yhtiöittämisen uhkia:

Paine ohjelmiston menestymiseen

Kaupungin avustuksen epävarmuus

Ylimitoitetut tuotto-odotukset ja budjettivajaus

Henkilöstön kannalta vaillinaisesti hoidettu muutosprosessi

Valtionosuuden pieneneminen

Lähde: Selvitys Lahden kaupunginteatterin yhtiöittämisestä, 2018
Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi