Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

30 vuotta täyttänyt Päijät-Hämeen elokuvakeskus sai ensi töikseen pelastaa Kino Iiriksen – "Nyt elämme parasta aikaa"

Vielä kymmenen vuotta sitten Kino Iiriksessä pyörivät filmikelat. Vuonna 2009 otetussa kuvassa Markus Lehtinen, Leena Niemimäki, Sami Keto, Kristian Mohr, Ulla Koskinen-Laine ja Timo Peippo. Kuva: Mirja Hussain

Kino Iiris jatkaa sittenkin, uutisoi Etelä-Suomen Sanomat toukokuussa 1990. Elokuvateatteri oli vailla jatkajaa, kunnes edellisenä vuonna perustettu Päijät-Hämeen elokuvakeskus (PHEK) tuli hätiin. Elokuvakeskuksen hallitus päätti vuokrata elokuvateatterin tilat Lahden sosiaalidemokraattiselta työväenyhdistykseltä, ja niin Kino Iiris pysyi elävien kirjoissa.

Teatterista tuli myös Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen sydän, ja sitä se on myös tänä päivänä.

Kulkueilla lisää näkyvyyttä

Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry on tehnyt työtä alueen elokuvakulttuurin puolesta nyt jo 30 vuoden ajan. Alku ei ollut helppo, sanoo PHEKin hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine. Rahaa ja näkyvyyttä tarvittiin kipeästi.

Keinot tunnettuuden lisäämiseksi olivat hyvin konkreettiset. PHEKin väki jalkautui kaupungille, järjesti elokuvateemaisia kulkueita, osallistui tapahtumiin ja vei elokuvaa ihmisten saataville esimerkiksi linja-autolla, bussibiolla.

– Todella tehtiin töitä sen eteen, että elokuvakeskus tulisi tunnetuksi. Tilannehan oli se, että jos kadulla kysyi ihmisiltä, missä on Kino Iiris, yhdeksän kymmenestä ei tiennyt, Koskinen-Laine sanoo.

Koska avustukset olivat tiukassa, elokuvateatterin pyörittäminen vaati paljon talkootyötä – ja lainarahaakin.

Elokuvakeskus teki itseään tunnetuksi kulkueiden avulla. Kuva: Päijät-Hämeen elokuvakeskus

Filmistä luopuminen avasi uudet mahdollisuudet

Elokuvateatteritoiminnassa filmiaika oli vaativaa, Koskinen-Laine sanoo. Elokuvia ei niin vain ollut saatavilla. Filmikopiot kiersivät ensin vilkkaammissa kaupungeissa ja saattoivat saapua Lahteen vuodenkin myöhässä.

– Lahti oli vieläpä liikenteen solmukohta, täältä oli helppoa lähteä muualle katsomaan elokuvia, Koskinen-Laine sanoo.

Iso muutos koettiin, kun Iiris muiden mukana hankki digiprojektorin vuonna 2012. Digitalisoituminen kohensi Kino Iiriksen toimintaa selvästi. Ensi-iltaelokuvien saatavuus parani ja ohjelmistoa oli mahdollistaa laajentaa.

Tänä päivänä Kino Iiris tarjoaa ensi-iltojen ohella paikallista tuotantoa, arkistofilmejä, lyhytelokuvia ja eurooppalaista elokuvaa.

– Kun Finnkinon Kuvapalatsi avasi uuden teatterin Vapaudenkadulla, meiltä kysyttiin, miten Kino Iiriksen käy. Ei meidän käynyt mitenkään huonosti, päinvastoin. Kumpikin viljelee eri sarkaa, Koskinen-Laine sanoo.

Kuva: Päijät-Hämeen elokuvakeskus

Haaveena lasten elokuvakoulu

Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen toimintaan on alusta asti kuulunut myös elokuvakasvatus ja koulutus. Yhteistyötä tehdään päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Elokuvakeskus tarjoaa harjoittelupaikkoja esimerkiksi koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille.

– Nykypäivänä iso osa koulutuksesta on työssä oppimista. On tosi tärkeää, että on olemassa paikkoja, joissa saa sitä opetusta, jota koulu ei pysty leikkausten takia enää tarjoamaan, sanoo median ja kuvallisen ilmaisun opiskelija Miikka Lehti.

– Täällä olen myös tavannut kulttuurialan ihmisiä. Verkostoituminen on tällä alalla a ja o. Te-toimiston sivuilla ei haeta editoijia, työt pitää löytää muualta.

Ulla Koskinen-Laine pitää tärkeänä, että yhteistyötä syntyy tulevaisuudessa myös uuden LUT-yliopiston kanssa. Toinen tulevaisuuden haave on lasten elokuvakoulu.

– Sellainen täältä puuttuu. Meidän ei välttämättä tarvitse toteuttaa sitä yksin, mutta voisimme potkaista sen alulle.

Kino Iiriksessä yleisö on päässyt tapaamaan elokuvaohjaajia ja kuulemaan heidän työstään. Juhan af Grann vieraili Lahdessa vuonna 2011. Kuva: Mirja Hussain

Osaajat omasta takaa

PHEKillä on myös omaa elokuvatuotantoa. Esimerkiksi Lahden historiaa esittelevä, Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon elokuva Lemmenlatu (2017) oli elokuvakeskuksen tuottama.

Omaa tekemistä on vahvistanut Lahden Videokuvaajien ja Lahti-seuran liittyminen itsenäisinä yhdistyksinä elokuvakeskuksen jäseniksi.

– Se on parasta, mitä yhdistyksellemme on tapahtunut, Koskinen-Laine sanoo.

Varapuheenjohtaja ja Lahden Videokuvaajissa vaikuttanut Skippari komppaa vieressä. Hänen mielestään elokuvakeskus elää nyt parasta aikaansa. Osaajia löytyy omasta takaa joka lähtöön: on näyttelijöitä, kuvaajia, leikkaajia, ohjaajia ja käsikirjoittajia, Skippari luettelee.

Myös elokuvateatteri laitteineen on remontin jäljiltä hyvässä kunnossa. Viimeisin iso remontti tehtiin vuonna 2016, ja se maksoi noin 90 000 euroa. Se katettiin säästöillä ja Suomen elokuvasäätiön tuella.

Puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine haaveilee lasten elokuvakoulun perustamisesta. Kuva: Sami Kuusivirta

Elokuva kiinnostaa suomalaisia

Kuluvan vuosikymmenen mittaan pienet, itsenäiset elokuvateatterit ovat nostaneet päätään – erityisesti Helsingissä. Tulokkaita ovat esimerkiksi Riviera Helsingin Kalliossa ja Kino Korjaamo Töölössä.

Kino Iiriksen elokuvasihteeri Markus Lehtinen muistuttaa, että pääkaupungin elokuvabuumi auttaa myös lahtelaisia.

– Kun ihmiset käyvät elokuvissa, maahantuojat tuovat elokuvia ja mekin saamme lisää esitettävää, Lehtinen sanoo.

Toisin kuin ehkä pelättiin, suoratoistopalvelut eivät ole syrjäyttäneet elokuvissa käyntiä. Vuonna 2018 elokuvateattereihin myytiin kaikkiaan lähes 8,1 miljoonaa lippua, kertoo Suomen Filmikamari.

Yli kahdeksan miljoonan katsojan raja ylittyi vuonna 2012, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1983.

Kino Iiriksessä katsojia oli 18 000 vuonna 2017. Seuraavana vuonna Lemmenlatu-elokuva nosti määrän 23 000:een.

– Katsojaluvut ovat olleet nousussa digiprojektorin hankkimisen, eli vuoden 2012 jälkeen, Lehtinen kertoo.

– Katsojamäärien puolesta elokuvalla menee hyvin.

Kuva: Päijät-Hämeen elokuvakeskus
Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi