Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Leonid Grin on mies, jolle Leonard Bernstein avasi ovet länteen

Sinfonia Lahtea ensimmäistä kertaa johtava 72-vuotias kapellimestari päätti kehystää Mozartin valloittavan klarinettikonserton todellisella ja valheellisella intohimolla.

Leonid Grin on paljosta velkaa Leonard Bernsteinille, joka otti hänet siipiensä suojaan 1980-luvulla USA:ssa. Kuva: Ilkka Kuosmanen

– Eilen satoi kauniisti lunta, ja nyt tämä vesisade.

Keskiviikkoaamun lohduton sää näyttää tarttuneen kapellimestari Leonid Griniin – ei sillä että Etelä-Suomen marraskuu olisi hänelle tuntematon käsite.

Ukrainalaissyntyinen Grin (s. 1947) johti Tampereen kaupunginorkesteria viisi vuotta 1990-luvun alussa. Melkein kaikki muutkin suomalaisorkesterit ovat hänelle tuttuja, mutta debyytti Sinfonia Lahden kanssa tapahtuu vasta nyt.

– En tiedä, mistä se johtuu. Tietty sattumanvaraisuus kai kuuluu taiteilijan elämään, Grin tuumii.

Bernstein antoi "veljelleen" tilaisuuden

Grin kuuluu siihen Neuvostoliitossa kasvaneiden muusikoiden sakeaan joukkoon, joka sai itänaapurin meiningistä tarpeekseen ja päätti loikata länteen.

Lahjakkaan kapellimestarin ura Yhdysvalloissa lähti urkenemaan lähes heti. Kun Grin oli astunut maihin New Yorkissa keväällä 1981, hän sattui huomaamaan Avery Fisher -salin ohi kävellessään, että säveltäjä Leonard Bernstein johtaisi siellä kohta Haydnille ja Stravinskylle omistetun festivaalin. Grin päätti kysäistä, pääsisikö hän kuuntelemaan harjoituksia, sillä rahaa konserttilippuun ei ollut.

Leonid Grin harjoitutti suosikkisäveltäjänsä Shostakovitshin yhdeksättä sinfoniaa keskiviikkona Sibeliustalossa. Kuva: Ilkka Kuosmanen

– Aluksi he sanoivat ei, mutta kun orkesteri piti tauon, he päästivät minut kysymään suoraan Bernsteinilta. Kun kerroin nimeni ja sanoin tulleeni juuri Neuvostoliitosta, hän huudahti ”Pikkuveljeni, totta kai pääset!” Hän järjesti minulle myös liput varsinaiseen konserttiin, Grin muistelee.

Leonard tunsi ehkä sielujen sympatiaa ”pikkuveljensä” Leonidin kanssa, sillä hänen vanhempansa olivat ukrainalaisjuutalaisia maahanmuuttajia. Säveltäjästä tuli Grinille mentori ja läheinen ystävä.

– Bernstein oli uskomaton persoona, täynnä rakkautta ja lämpöä. Valitettavasti hän ei elänyt ensikohtaamisemme jälkeen enää kuin kymmenisen vuotta, Grin harmittelee.

Mozart saa kahden sortin kehykset

Grin on johtanut myöhemmällä urallaan Bernsteinin lähes koko orkesterituotannon. Lahdessa hän johtaa kuitenkin ohjelman, joka rakentuu Mozartin maineikkaan klarinettikonserton ympärille.

Christoffer Sundqvist tulkitsee Mozartin kuuluisan klarinettikonserton torstaina Sinfonia Lahden konsertissa. Kuva: -

Grin kertoo valinneensa Mozartille kehykset, jotka koostuvat todellisesta ja valheellisesta intohimosta. Haydnin 49. sinfonia, liikanimeltään La Passione, edustaa edellistä, Shostakovitshin 9. sinfonia puolestaan jälkimmäistä.

– Shostakovitshin piti tehdä mahtava ja onnellinen sinfonia, joka juhlisi Stalinia ja Neuvostoliiton voittoa toisessa maailmansodassa. Hän kuitenkin tiesi, että voitto maksoi miljoonien ihmisten hengen. Siksi 9. sinfonia on täynnä kyynisyyttä ja vääristynyttä iloa, Grin summaa.

Grin on pyrkinyt siirtämään eteenpäin kaikkea sitä hyvää, minkä Bernstein hänelle soi. Yksi hänen maineikkaimmista oppilaistaan on virolaiskapellimestari Paavo Järvi (s. 1962).

– Paavon isä Neeme oli hyvä ystäväni jo Neuvostoliitossa. Kun olin muuttanut USA:han, Neeme pyysi, että pitäisi huolta hänen vanhemmasta pojastaan, Grin kertoo.

Ei kiirettä eläkkeelle

Grin asuu nykyisin USA:n itärannikolla. Hän lopetti aiemmin tänä vuonna kuusivuotisen pestin Chilen kansallisorkesterin ylikapellimestarina. Vaikka ikävuosia on karttunut, Grinillä ei ole mitään aikomusta jäädä eläkkeelle.

– Musiikki on minun kansallisuuteni. Ei sitä voi lopettaa.

Kantaesitys: Harri Ahmas sävelsi jousikvarteton

Sinfonia Lahden varsinaisen konsertin jälkeen yleisölle tarjotaan torstaina Sibeliustalossa Encore-kamarimusiikkikonsertti, jossa kuullaan Harri Ahmaksen toisen jousikvarteton kantaesitys. Kolmiosainen teos on kestoltaan noin 20 minuuttia.

Orkesterissa fagottia soittava Ahmas kertoo säveltäneensä kvarteton muutamassa viikossa viime helmikuussa. Käsiohjelmassa hän luonnehtii teostaan pelkistetyksi.

– Se ei kiertele tai kaartele vaan kaikki kerrotaan kompaktisti ja suoraan, Ahmas luonnehtii.

Harri Ahmaksen toinen jousikvartetto kuullaan torstaina ensimmäistä kertaa koskaan. Kuva: Mirja Hussain

Teoksen esittää orkesterin muusikoista koostuva kvartetti, jossa soittavat viulistit Maaria Leino ja Aleksi Trygg, alttoviulisti Anu Airas ja sellisti Ilkka Pälli.

Ahmas on esillä säveltäjänä vielä laajemmin joulukuussa, kun Sinfonia Lahti kantaesittää hänen neljännen sinfoniansa itsenäisyyspäivän konsertissaan.

Sinfonia Lahti ja Leonid Grin Sibeliustalossa 14.11. klo 19. Klarinettisolistina Christoffer Sundqvist.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi