Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Lahti oli Kalle Päätalolle syntisen seksin ja sairauden tyyssija

Kalle Päätalo hoidatti veneerisiä tautejaan Lahden Tyttölyseossa, joka toimi 1940-luvulla nykyisen Harjun koulun tiloissa. Kuva: Katja Luoma

Jos luet tätä 11. marraskuuta 2019, on kulunut päivälleen 75 vuotta siitä, kun Kalle Päätalo vietti 25-vuotisjuhliaan Lahdessa.

Juhlatunnelmasta ei tosin voinut paljon puhua. "Hennalan motissa" sodasta kotiuttamista odotellut kersantti Päätalo oli saanut muutamaa päivää aikaisemmin tippurin eräältä lahtelaisessa ravintolassa tapaamaltaan Paula-nimiseltä Viipurin evakolta.

Sotilaiden sukupuolitauteja hoidettiin noihin aikoihin Lahden Tyttölyseossa (myöhemmin Tiirismaan koulu), joka toimi Harjun peruskoulun nykyisissä tiloissa. 25-vuotispäivän aamuna lääkärit istuttivat Kalleen malariakuumeen, jolla oli tarkoitus tappaa gonokokki-bakteereja.

Lahden Tyttölyseo oli Kallelle jo tuttu paikka, sillä keväällä 1942 hän oli sairastanut samassa paikassa kuppaa. Sen hän oli saanut Sylviltä, joka oli tullut Lahden lähelle karjakkokouluun.

– He olivat pitkään kirjeenvaihdossa ja tapailivat lahtelaisessa matkustajakodissa, Päätalon naisista kirjan kirjoittanut Karoliina Timonen kertoo.

Timosen mukaan Sylvistä tuli Päätalolle oikea maanvaiva, sillä hän vainosi Kallea vielä myöhemminkin, kun tämä oli jo naimisissa Tampereella. Päätalo käsitteli tätä suhdetta viimeiseksi jääneessä Kannaksen lomajuna -kirjassaan, joka ilmestyi vuonna 2001, vuosi kirjailijan kuoleman jälkeen.

Karoliina Timonen valotti Kalle Päätalon yhteyksiä Lahteen viime viikolla vierailullaan Orimattilassa. Kuva: Juha Peurala

Päätalo kuvaa Lahdessa viettämiään 1940-luvun aikoja yksityiskohtaisesti myös Iijoki-sarjan kirjoissa Tuulessa ja tuiskussa (1981) sekä Tammerkosken sillalla (1982).

Tuleva kirjailija ei ollut lahtelaisnaisia vikitellessään mikään puhdas pulmunen, sillä kohtaaminen kirjan Paulan kanssa tapahtuu, kun vihkivalat on jo vaihdettu Tampereella. Päätalo jopa sujauttaa sormuksensa vaivihkaa lompakkoon, jotta viimeinen seikkailu sotilaana voisi toteutua. Myöhemmin hän kärsi aviorikoksestaan kovia tunnontuskia.

– Lahti oli Kallelle pahan onnen kaupunki, seksin ja synnin tyyssija, Timonen summaa.

Timonen huomauttaa, että Päätalo kohtasi Lahdessa myös mukavia tyyppejä. Sellaiseksi osoittautui erityisesti sairaanhoitaja Asikainen, joka hoiti häntä Tyttölyseolla.

– Kallelle hän oli Tyttölyseon enkeli.

Lue myös: Päijät-Hämeen Jätehuoltoon tulee päivittäin kyselyjä vanhojen kirjojen hävittämisestä - Lahdessa niille löytyi muutakin käyttöä kuin jäteastia
Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi