Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde
Ilkka
Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Kommentti: Lapsetkin tykkäsivät Friggistä hetkisen

Ensikosketukseni Friggiin tapahtui Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuonna 2003. Muistan festivaalin lehdistötilaisuuteen marssineen seitsikon, joka sai räjähtävällä energiallaan ankeahkon luokkahuoneen vaikuttamaan yhtäkkiä paremmaltakin musiikkiklubilta.

Frigg oli niihin aikoihin vielä puoliksi norjalainen. Petri Prauda selvitteli tuolloin jutussani, että bändin siemen kylvettiin oikeastaan jo 1990-luvulla, kun norjalaisen musiikkikoulun rehtori Geir-Egil Larsen vieraili Kaustisella opettamassa ja kaustislainen Mauno Järvelä teki vastavierailuja Norjaan. Musiikkisukujen lapsetkin alkoivat jammailla yhdessä.

Kaustisen reissulta piti tietysti tuoda tuliaisiksi yhtyeen ensimmäinen lätty, nimeltään lyhyesti Frigg (2002). Erityisesti sen päättävää huikean kaunista Eräänä kauniina päivänä -biisiä tuli aikoinaan veivattua niin paljon automatkoilla, että sain jopa omat lapseni kiinnostumaan hetkeksi kansanmusiikista.

Sittemmin Frigg on heivannut norjalaiset yli laidan. Kaksi maata yhdistänyt yhtälö kävi logistisesti mahdottomaksi, kun Larsenin lapsilla alkoi riittää keikkaa omasta takaa.

Perjantain konsertin biisilista on enimmäkseen Esko Järvelän ja Petri Praudan käsialaa. Sokerina pohjalla näyttäisi olevan kaihoisa tradi-klassikko Peltoniemen Hintriikin surumarssi. Sinfoniaorkesterin ja säkkipillin kanssa sen on pakko kuulostaa aivan uskomattomalta.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi