Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kansanmusiikki "pilasi" rock-kitaristin – nykyisin Petri Prauda soittaa säkkipilliä ja melkein mitä vain muuta

Sibeliustalossa kokeillaan perjantaina, miltä Sinfonia Lahti kuulostaa kansanmusiikkibändi Friggin kanssa.

Petri Prauda arvioi, että säkkipillin soittajia on Suomessa nykyisin kolmisenkymmentä. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomalaisesta kansanmusiikista ei ehkä ensimmäiseksi tule mieleen säkkipilli. Folk-muusikko Petri Prauda kuitenkin vakuuttaa, että viehkosti ujeltavaa pilliä on soitettu näilläkin nurkilla jo satoja vuosia sitten. Perinne pääsi kuitenkin katkeamaan pitkiksi ajoiksi.

Prauda ”löysi” säkkipillin opiskellessaan Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla 1990-luvun lopulla.

– Opettajani Kurt Lindblad soitti virolaista torupilliä. Innostuin siitä soundimaailmasta, Prauda selittää.

Praudan mukaan säkkipillin soittaminen ei ole sen vaikeampaa tai helpompaa kuin muidenkaan soittimien. Sopivaa soitettavaa löytyy pelimanni- ja paimenmusiikista. Kovin laajalle harrastus ei kuitenkaan ole Suomessa levinnyt.

– Soittajia on ehkä 20 tai 30, Prauda arvioi.

Klassinen on velkaa kansanmusiikille

Siinä missä klassisen musiikin taitajat ovat yleensä keskittyneet yhden instrumentin täydelliseen hallintaan, kansanmuusikon rooliin on perinteisesti kuulunut löytöretkien tekeminen.

– Multi-instrumentalistin ihanne elää yhä vahvana, Prauda vahvistaa.

Prauda on nykyisin itse kansanmusiikin lehtori Sibelius-Akatemiassa. Hänet tunnetaan parhaiten mandoliinisoittimien taitajana. Niillä ansioilla hän liittyi aikoinaan myös kansanmusiikkibändi Friggiin, joka yhdistää perjantaina voimansa Sinfonia Lahden kanssa.

Jaakko Kuusiston johtama konsertti pitää sisällään vahvasta viulusoundistaan tunnetun Friggin biisejä sinfoniaorkesterille sovitettuina. Kokonaisuus esitettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa Kuopiossa, jossa Kuusisto on nykyisin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.

Frigg nykykokoonpanossaan: Petri Prauda ja Tero Hyväluoma (edessä), Alina Järvelä ja Tommi Asplund (keskellä), Esko Järvelä, Anssi Salminen ja Juho Kivivuori (takana). Kuva: Sami Kuusivirta

Vaikka moni mieltää niin sanotun taidemusiikin yhä kansanmusiikin vastapooliksi, totuus on päinvastainen. Monet klassiset säveltäjät ovat ottaneet vaikutteita oman aikansa kansanmusiikista.

– Kun kansanmusiikki ja klassinen laitetaan yhteen, saadaan todella rikas yhdistelmä erilaisia sointimaailmoja ja vahvaa svengiä, Prauda tiivistää.

Rock vei melkein miehen

Praudan oma kansanmusiikkiherätys tuli vasta kaksikymppisenä. Hausjärven Oitissa vuonna 1972 syntynyt Prauda kävi koulunsa ”kaukana Kaustiselta” Vihdissä, ja hänestä oli hyvää vauhtia tulossa rock-kitaristi. Kaikki muuttui, kun hän kuuli folk-viulisti Piia Kleemolan soittavan eräillä festivaaleilla Ranskassa.

– Mietin, että onpas makea soundi. Ja sillä tiellä tässä ollaan yhä, Prauda sanoo.

Kaustislaisiin piireihin Prauda pääsi maineikkaan Järvelän muusikkosuvun kautta, josta ovat Friggissä nykyisin mukana sisarukset Esko ja Alina. Seitsenhenkinen yhtye viettää ensi vuonna 20-vuotisjuhliaan, mikä tietää kiirettä Praudallekin.

– Julkaisemme uuden levyn ja teemme kiertueet Suomessa, Euroopassa ja USA:ssa, Prauda luettelee.

Sinfonia Lahti ja Frigg Sibeliustalossa pe 8.11. klo 13 ja klo 19.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi