Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kaunokirjallisuuden Finlandiaa tavoitellaan traagisilla kohtaloilla – Pajtim Statovcin raju romaani ylsi odotetusti ehdolle

Mikko Rimminen on kolmatta kertaa ehdolla Finlandian saajaksi.

Kaunokirjallisuuden Finlandiaa tavoittelevat Johanna Venho, Pajtim Statovci, Hanna-Riikka Kuisma, JP Koskinen, Monica Fagerholm ja Mikko Rimminen. Tällä kertaa ehdokkaiden joukkoon ei yltänyt esikoiskirjailijoita. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandiaa tavoitellaan rankoilla tarinoilla. Ehdolle yltäneet romaanit käsittelevät muun muassa väkivaltaa, vainoa ja pelkoa, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta, syyllisyyttä ja häpeää.

Ehdokkaiden joukkoon ylsivät odotetusti Pajtim Statovcin Bolla (Otava) ja Monica Fagerholmin Vem dödade bambi?, suomeksi Kuka tappoi bambin? (Förlaget/Teos)

Fagerholm kuvaa romaanissaan, kuinka raiskauksen ympärillä leijuu hiljaisuus.

– Hiljaisuus syyllistää uhrin. Mutta myös tekijöiden elämä menee pirstaleiksi. Kirjassa on keskiössä nuori mies, yksi tekijöistä, joka haluaa kertoa poliisille, mutta hänen ei anneta kantaa syyllisyyttä.

Monica Fagerholm on kirjoittanut aiemminkin rikokseen liittyvästä vaikenemisesta, muun muassa kirjassa Lola ylösalaisin. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Fagerholm aloitti kirjan kirjoittamisen jo ennen vuonna 2017 käynnistynyttä me too -liikettä, joka nosti esiin erityisesti naisten kokeman seksuaalisen häirinnän ja vallankäytön elokuva-alalla ja laajemmin yhteiskunnassa. Paljastukset ovat johtaneet myös oikeuskäsittelyihin.

Fagerholm painottaa, että vaikenemisen kulttuurista ei päästä vain juridisin keinoin.

– Asia ei ratkea vain oikeuskäsittelyillä, vaan sillä, miten olemme jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Siinä ei ole aina kyse rikoksista, vaan asenteista. Siksi pitää löytää kieli, jolla asiat voidaan nostaa esiin.

Pajtim Statovci on ehdolla romaanistaan Bolla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Yhteiskunnan eriarvoisuus esiin lähiötarinassa

Aiemmilla romaaneillaan kansainvälistä menestystä saavuttanut Pajtim Statovci jatkaa Bollassa Balkanin alueen historian, sodan jättämien jälkien sekä rasismin käsittelyä. Bolla kertoo kahdesta miehestä, jotka rakastuvat intohimoisesti Kosovon sodan kynnyksellä.

Statovci kirjoittaa raakuudesta ja kaikesta pahasta, johon ihminen kykenee, mutta myös unelmista. Raati kuvasi teosta järkyttäväksi ja koskettavaksi romaaniksi, joka lumoaa ilmaisuvoimallaan.

Hanna-Riikka Kuisma on julkaissut aiemmin viisi romaania ja novellikokoelman. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Menetyksen teema on läsnä myös Hanna-Riikka Kuisman romaanissa Kerrostalo (Like). Se tarttuu yhteiskunnan eriarvoisuuteen kuvaamalla ongelmalähiöksi muuttunutta asuinaluetta.

– Rankka, ajankohtainen ja kunnianhimoinen aihe. Kirjailija käsittelee surullisia elämänkohtaloita erityisellä lämmöllä ja ennen kaikkea tuomitsematta, raati kuvasi perusteluissaan.

Ensimmäinen nainen on Johanna Venhon ensimmäinen historiallinen romaani. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Kuvaus Sylvi Kekkosen yksityisestä minästä ylsi ehdolle

Kirjailija ja runoilija Johanna Venho nappasi ehdokkuuden ensimmäisellä historiallisella romaanillaan Ensimmäinen nainen (WSOY). Se kuvaa Sylvi Kekkosta, joka elää vaativassa presidentin puolison asemassa. Romaanissaan Venho käsittelee Sylvi Kekkosen yksityistä minää, yksinäisyyttä, naisen identiteettiä ja itseilmaisun rajoja.

Pisimmälle historiaan kurkottaa ehdokkaista JP Koskinen. Tulisiipi (Like) on tarina suomalaistaustaisesta perheestä, joka muuttaa Amerikasta Neuvosto-Karjalaan. Työväen paratiisin sijaan vastassa onkin koettelemuksia, vakoilua ja vainoa.

JP Koskinen on ollut aiemmin ehdolla teoksestaan Ystäväni, Rasputin. Uusi romaani kantaa nimeä Tulisiipi. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Mikko Rimminen ehdolla jälleen

Ehdokkaista Mikko Rimminen on voittanut Finlandia-palkinnon aiemmin, vuonna 2010 romaanilla Nenäpäivä. Pussikaljaromaani oli ehdolla vuonna 2004.

– Ei tähän (ehdokkuuden vastaanottamiseen) mitään rutiinia ole kehittynyt, ihan yhtä jännää on, Rimminen sanaili ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Helsingin Lasipalatsissa.

Rimmisen romaani Jos se näyttää siltä (Teos) on mustaa huumoria viljelevä tarina surullisesta vaarista, joka kantaa mukanaan menetyksen möykkyä. Herra Lyy on krooninen tuppisuu, mutta onnistuu silloin tällöin tölväisemään jotakin naapureilleen.

Rimminen sanoo, että herra Lyystä sukeutui kompleksisin päähenkilö, jonka hän on luonut. Hahmo lähti syntymään kieli edellä. Rimminen tunnetaankin ilmeikkäänä kielenkäyttäjänä ja kielen luojana.

– Kaikki henkilöni tulevat aina kielen kautta. En osaa kovin tarkkaan nähdä visuaalista hahmoa. Tämän henkilön kanssa haasteellista oli, että hän ei puhu juuri mitään.

Mikko Rimminen uumoili kirjoittavansa helpon välityön, mutta toisin kävi. Rimminen sanoo ähränneensä uudesta romaanista enemmän versioita kuin koskaan ennen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Laajan tunneskaalan romaanit

Raatia johtanut Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kuvasi olevansa hengästynyt kokemuksista, elämyksistä ja tunteista, joita kirjat tarjosivat.

– Ehdokkaiden kirjoista välittyy laaja ja voimakas tunneskaala. Lukija sai kokea surua, häpeää, kauhua, raivoa, mutta myös kauneutta, iloa, rakkautta ja intohimoa.

Lue myös: Kommentti: Kaunokirjallisuuden Finlandia-raadilla on tilaisuus tehdä historiaa
 

Palkinnon saajan valitsee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Hän sanoo ottaneensa luku-urakan alkuun muutaman lomapäivän. Vastuu palkinnon saajan valitsemisesta tuntuu painavalta.

– Tässä kohdassa kaikki ovat vielä voittajia, mutta kun parhaista pitää vielä valita yksi paras, se on tiukka paikka. Sellainen olo laskeutui harteille.

Finlandia-palkinnon saajan valitsee tällä kertaa Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Kaunokirjallisuuden Finlandian palkintosumma on 30 000 euroa. Palkinnon saaja julkistetaan 27. marraskuuta järjestettävässä tilaisuudessa, jossa jaetaan myös tietokirja-Finlandia sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia.

Myös yleisö voi äänestää verkossa omaa suosikkiaan.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi