Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Teatteriarvio: Kouvolan teatteri piirtelee Anu Pentikin tarinan esiin taiten mutta pintapuolisesti

Satu Lemola ja Panu Poutanen esittävät Anu Pentikiä ja Topi Pentikäistä nuorina rakastavaisina Kouvolan teatterissa. Kuva: Tavaton media

Kouvolan teatteri

Anu Pentik – nainen, joka loi savesta maailman

Kantaesitys suurella näyttämöllä 1.11.

Ensi-illan hätkähdyttävin repliikki kuullaan vasta loppukiitoksissa, ja luulenpa, että sitä ei ole käsikirjoituksessa.

”Tämä nainen on pidetty seksillä kurissa!” murjaisee Anu Pentikin aviomies Topi Pentikäinen niin kuuluvalla äänellä, että kukaan ei voi kuvitella kuulleensa väärin.

Lausuntoa voi pitää yllättävänä ja hämmentävänäkin, kun ottaa huomioon, että Anu Pentik seisoo lavalla miehensä vieressä ilmeisen liikuttuneena. Läsnä on myös monisatapäinen juhlayleisö.

Mitä Topi oikein tarkoittaa? Se jää ehkä ikuisiksi ajoiksi sisäpiirin vitsiksi.

Äiti onkin taiteilija ja yrittäjä

Eppu Nuotion kirjoittama näytelmäkin toki vihjaa, että pariskunnalla on ollut intohimoinen suhde. Rakkaus on kantanut myös niinä aikoina, kun keramiikkabisnes on ollut vaakalaudalla, ja Anu Pentik on ”karannut” kotoaan Posiolta harharetkille Eurooppaan.

Satu Lemola tekee raikkaan tulkinnan Anu Pentikinä, joka säilyttää elämänuskonsa läpi liike-elämän myrskyjen. Kuva: Tavaton media

On mahtavaa, että teatterissa kerrotaan nykyisin myös naistaiteilijoiden tarinoita. Anu Pentik -näytelmä jättää katsojalle kuitenkin monta kysymystä vaille vastausta, sillä Pentik tuntuu kasvavan tyhjiössä. Lukuun ottamatta muutamia viittauksia Kuusankosken paperiteollisuuteen draamasta puuttuu historiallinen ja yhteiskunnallinen kehys.

Teksti voisi ottaa vahvemmin kantaa myös siihen, millaista on ollut kasvaa merkittäväksi muotoilijaksi ja työllistäjäksi maailmassa, jossa naisen oletetaan olevan ensisijaisesti äiti ja aviomiestä tarvitaan saunottamaan pankinjohtajalta lainalupauksia.

Toimiva aikatasohyppely

Näytelmän rakenne on sinänsä toimiva, ja kertomus etenee joutuisasti. Tiina Luhtaniemen pyörönäyttämöohjaus sahaa edestakaisin Kuusankoskella varttuneen Pentikin lapsuuden, nuoruusvuosien, myöhempien aikojen ja nykyhetken välillä.

Lapsuudesta löytyy suuri haava – äidin varhainen kuolema – jolla Pentikin elämän myöhempiä valintoja pyritään perustelemaan. Taiteellisesti lahjakkaasta ja omapäisestä tytöstä kasvaa voimakas tahtonainen, etsijä ja kokeilija, sillä arki yksinhuoltajaisän perheessä kasvattaa kekseliäisyyttä pakon edessä.

Kaikkien myrskyjen keskellä Anu onnistuu säilyttämään uskon siihen, että elämä kantaa. Jäin kuitenkin kaipaamaan tekstiltä tarkempaa kuvausta niistä hetkistä, kun koko keramiikkayritys on keikkunut konkurssin partaalla, ja Pentik on tuntenut huonoa omaatuntoa jatkuvasta työnteosta ja perheensä laiminlyömisestä.

Nyt moni asia yrittäjäpariskunnan elämässä tuntuu ratkeavan kuin itsestään.

Ilmava toteutus

Inke Dahlin dramatisoima esitys on maalaileva ja ilmava. Suorastaan ekspressiivisellä tavalla se näyttää Pentikin rakastumisen saveen ja Topiin.

Savea markkeeraavat lakanat, joiden kanssa Anu painii ihan fyysisestikin. Myös rakastumisen huumaa ja toisaalta yritystä kurottaa kohti itsestä etääntyvää puolisoa ilmennetään onnistuneesti näyttämöliikkeellä. Antti Helinevan monitahoiset äänimaisemat ovat kokonaisuuteen hyvä lisä.

Nina Petelius-Lehto esittää reippaasti Anua sekä lapsena että tässä päivässä. Ratkaisu alleviivaa sitä, kuinka ihminen ei perusluonteeltaan muutu.

Raimo Räty on Anun isä, Nina Petelius-Lehto esittää Anua pienenä ja vanhana. Taustalla Annina Rubinstein Anun äidin roolissa. Kuva: Tavaton media

Myös muu roolitus tuntuu raikkaalta. Satu Lemola uhkuu elämäniloa nuorena Anuna, ja Panu Poutanen tekee tinkimätöntä työtä omistautuneena perheenisänä ja puolisonsa tukijana. Loppupuolella Topin esittäjä vaihtuu Juha Hippiin.

Pienemmistä rooleista vaikutuksen tekee Anun isää lämpimästi tulkitseva Raimo Räty.

Kalle Ropposen harmahtava visualisointi on mielenkiintoinen kokoelma savikukkasia, kiviä ja väriläiskiä – niistä Pentik maailmansa rakensi.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi