Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Eniten tienaavat artistit säveltävät ja sanoittavat kappaleitaan itse

Maanantaina julkistettujen viime vuoden verotietojen mukaan useat eturivin artistit pääsivät jopa satojentuhansien tienesteille. Kuvassa pop-iskelmämuusikko Juha Tapio. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Suomessa niin tähtiartistien kuin heidän bändeissään soittavien muusikkojenkin tulot koostuvat useista eri lähteistä, mutta valtaosalla tärkein toimeentulo tulee esiintymisistä, Muusikkojen liitosta kerrotaan.

Maanantaina julkistettujen viime vuoden verotietojen mukaan useat eturivin artistit pääsivät jopa satojentuhansien tienesteille. Kun ansio- ja pääomatulot lasketaan yhteen, nousevat viime vuoden tulokuninkaallisiksi esimerkiksi Sunrise Avenue -bändin laulaja-kitaristi Samu Haber (noin 424 000 euroa), jo kuopatun HIM-yhtyeen keulakuva, Ville Valo & Agents -yhtyeessä laulanut Ville Valo (284 000 euroa), pop-iskelmämuusikko Juha Tapio (257 000 euroa) sekä Haloo Helsinki! -yhtyeessä ja nykyään myös sooloprojektissaan Ellipsissä laulava ja soittava Elisa Tiilikainen (247 000 euroa).

Kaikki tulokärjen muusikot ovat sekä säveltäneet että sanoittaneet itse kappaleitaan.

Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö, juristi Lottaliina Pokkinen kertoo, että keikkailun jälkeen artistin merkittävimpiä tulonlähteitä ovat usein Teosto- ja Gramex-korvaukset, joita maksetaan esimerkiksi radiosoitosta. Teosto-korvauksia maksetaan musiikin tekijöille eli säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, Gramex-korvauksia puolestaan esittäville taiteilijoille ja levy-yhtiöille.

Suoratoistopalveluista, kuten Spotifysta , kertyy artistille pääsääntöisesti pienempiä ansiopuroja kuin Teosto- ja Gramex-korvauksista. Keskimäärin suoratoistokorvaukset ovat myös paljon pienempiä kuin takavuosien tulot cd-levyjen kaupasta – siitä artisti saattoi saada jopa pari euroa yhtä myytyä levyä kohti.

Tänä päivänä monille tähtiartisteille onkin tarjolla enemmän euroja esimerkiksi sponsoroinnin ja mainostamisen kautta.

Yrittäjyydestä omiin levy-yhtiöihin

Kun muusikko alkaa saada jo hieman nimeä, suosittelee Pokkinen perustamaan oman yrityksen, johon on keskitetty artistin kaikki toiminta. Lähes kaikilla suosituimmilla suomalaisartisteilla onkin oma firmansa, joten verotiedot eivät kerro koko totuutta heidän tuloistaan.

– Yrityksen perustaminen on järkevää silloin, kun tulovirta on melko tasaista. Toisaalta yrityksen perustamisesta koituu myös kuluja, ja siihen liittyy riskejä, Pokkinen sanoo.

Viime vuoden artistien tulokärjessä on pop- ja rockmuusikkojen ohella useita räppäreitä. Pyhimys eli Mikko Kuoppala tienasi 220 000 euroa, uransa lopettanut Jare Tiihonen eli Cheek sekä Mikael Gabriel taas molemmat noin 208 000 euroa. JVG-räpduon VilleGalle ansaitsi noin 119 000 euroa, hänen aisaparinsa Jare Brand noin 81 000 euroa ja Elastinen eli Kimmo Laiho puolestaan noin 103 000 euroa.

Useimmat menestyneet suomalaisräppärit pyörittävät myös jonkinlaista omaa levy-yhtiötä tai julkaisutoimintaa yhteistyössä suurten musiikkijättien kanssa. Yksi menestyneimmistä on PME Records , jonka perustajiin kuuluu JVG:n kaksikko. Yhtiön artisteihin kuuluu esimerkiksi suomipopin tämän hetken suurin vientitoivo, Alma (viime vuoden tulot noin 58 000 euroa).

Myös popmusiikin tekemisellä voi ansaita Suomessa hyvin, vaikka itse ei esiintyisikään. Useille tähtiartisteille kappaleita tuottanut Jurek Reunamäki tienasi viime vuonna noin 200 000 euroa, Jukka Immonen puolestaan noin 141 000 euroa.

Juristi Pokkinen kertoo, että perinteinen levytyssopimus ei enää pitkään aikaan ole ollut artistille ainoa tapa saada äänite julki. Perinteisellä levytyssopimuksella levy-yhtiö maksaa tuotannon kulut, ja artisti siirtää levy-yhtiölle tekijänoikeuksiaan niin sanottuna rojaltina maksettavaa prosentuaalista korvausta vastaan.

Huippuartistit käyttävät Pokkisen mukaan Muusikkojen liiton juristin apua sopimusasioissa yhä useammin. Esimerkkeinä liiton jäsenistä hän mainitsee Mikael Gabrielin ja Kaija Koon (viime vuoden tulot 162 000 euroa).

Rivimuusikoita "pakotetaan kevytyrittäjyyteen"

Tähtiartistien maailma eroaa paitsi taloudellisen tilanteen myös yrittäjyyden suhteen suuresti niin sanottujen rivimuusikoiden tilanteesta. Pokkisen mukaan moni heistä on tällä hetkellä käytännössä pakotettu niin sanottuun kevytyrittäjyyteen.

– Heiltä kysytään, "voisitko laskuttaa työstäsi", eikä kukaan halua ottaa työnantajavastuuta. Meille syntyy kovaa vauhtia iso yksinyrittäjien kategoria, joilla eläke ja sosiaaliturva on rempallaan.

Pokkisen mukaan moni työelämän nykyilmiö näkyy ensimmäisenä juuri musiikkialalla.

– Alalla oli ohjelmatoimistoja jo ennen kuin alettiin puhua vuokratyöstä.

Pokkisella on pitkä työkokemus tekijänoikeusasioista paitsi musiikin myös kirjallisuuden alalta. Oman yrityksensä kautta hän on tehnyt töitä esimerkiksi Sofi Oksaselle, jonka viime vuoden verotettavat tulot olivat 105 000 euroa.

Juristin mielestä muusikoilla asiat ovat tällä hetkellä paremmin kuin kirjailijoilla.

– Muusikko saa keikkailusta rahaa, kirjailijan taas odotetaan puhuvan ilmaiseksi esimerkiksi kirjastoissa. Tähän toivoisin muutosta.

Huippukirjailijat rikastuvat, monilla muilla minitulot

Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen (viime vuoden tulot 64 000 euroa) ei täysin allekirjoita Pokkisen näkemystä esiintyjäpalkkioiden puutteesta. Hän kertoo esiintyneensä juuri perjantaina eräässä tilaisuudessa Lukukeskuksen suositustaksalla.

– Liittona olemme hyvin voimakkaasti levittäneet jäsenillemme tietoa, että esiintymiset esimerkiksi kirjastoille tehtäisiin aina palkallisina. Tässä on vielä tekemistä. Kirjojen suoramarkkinointi esimerkiksi messuilla on pikkuisen eri asia.

Kirjailijaliitto teetti viime vuonna laajan tutkimuksen kaunokirjallisuudesta saatavista tuloista. Sen mukaan suomalaiskirjailijoiden keskimääräiset tulot jäävät hyvin vaatimattomiksi, vaikka kansan suosikkikirjailijat tekevät kovaa tiliä.

Liiton tutkimuksen mukaan kirjailijan veronalaisten tulojen mediaani kaunokirjallisesta työstä sekä muusta kirjailijan työhön liittyvästä työstä yhteenlaskettuna oli vuonna 2017 vain 4 800 euroa. Kun tähän summaan lisättiin vielä verottomat apurahat, nousi mediaanitulo 11 000 euroon. Vastaajista yli kolmasosa ilmoitti tekevänsä kirjailijan työn ohella myös muuta työtä.

Kyselytutkimukseen vastasi vajaa kolmannes Suomen kirjailijaliiton jäsenistä, yhteensä 225 henkilöä. Heistä valtaosa oli aktiivisesti julkaisevia kirjailijoita.

Tulokuilu vaatimattomasti ansaitsevien kirjailijoiden sekä koko kansan suosikkinimien välillä on suuri. Verotietojen mukaan viime vuonna yli 200 000 euron kokonaistuloille pääsivät ainakin dekkaristi Leena Lehtolainen, Tatu ja Patu -lastenkirjasarjan luoneet Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä niin ikään lapsille ja nuorille kirjoittava Timo Parvela. Yli 150 000 euron ylsivät esimerkiksi dekkaristi Reijo Mäki, kirjailija ja tv-kasvo Miika Nousiainen sekä kestosuosikit Jari Tervo ja Kjell Westö.

Kirjailijaliiton mukaan kustannussopimus määrittelee kirjailijan tekijänpalkkion eli prosenttiosuuden, jonka kirjailija saa teoksensa arvonlisäverottomasta myyntulosta. Tavanomainen prosenttiosuus on liiton mukaan 21–26 prosenttia.

– Tosi hyvin myyville kirjailijoille tarjotaan korkeampaakin prosenttia, Kähkönen kertoo.

---

Korjattu uutista klo 17.39: Ville Valo & Agentsin viimeiset keikat olivat elokuussa, kerroimme aiemmin virheellisesti, että hän laulaa yhtyeessä nykyään.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi