Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Konserttiarvio: Sinfonia Lahden Järnefelt-juhla jäi puolitiehen

Andrei Korobeinikov soitti Beethovenia ilmiömäisesti. Kuva: Sami Lettojärvi

Sinfonia Lahti
Andris Poga, kapellimestari
Andrei Korobeinikov, piano

Sibeliustalo 31.10.

Elokuussa Armas Järnefeltin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Hänen elämäntyötään kunnioitettiin torstaina Sibeliustalossa, kun Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Andris Poga johti Sinfonia Lahtea.

Konsertin aluksi kuultiin Berceuse, joka tunnetaan myös Kehtolauluna. Se on kauneimpia sävelmiä, mitä Suomessa on kirjoitettu ja luonteeltaan ajaton: yksi muistaa sen lapsuudestaan, toinen mummonsa hautajaisista.

Järnefelt kirjoitti sen tyttärelleen toimiessaan ajalle epätyypillisesti yksinhuoltajaisänä. Berceuse kestää kolmisen minuuttia, sen enempää Järnefeltin musiikkia ei tässä konsertissa kuultu. Ei, vaikka Sinfonia Lahti on levyttänyt vuonna 2010 albumin verran säveltäjän teoksia Jaakko Kuusiston johdolla.

Myös konsertin loisteliaasti alustanut Minna Lindgren sanoi saaneensa kutsun juuri Järnefelt-juhlakonserttiin. Käsiohjelmaan otsikoksi oli kuitenkin vaihtunut Beethoven ja Korobeinikov.

Beethovenin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 250 vuotta. Tätä on juhlistettu Lahdessa esittämällä kaikki sinfoniat. Kuluvan kauden aikana esitetään kaikki pianokonsertot. Beethovenin merkitys tullaan tunnustamaan kaikkialla maailman loppuun asti, mutta jos Sibeliuksen varjoon jääneiden suomalaisten säveltäjien perintöä ei pidetä täällä yllä, niin tuskin missään muuallakaan.

Sykähdyttävää pianismia

Beethovenin pianokonsertto nro 1 oli silti ilo kuulla: Andrei Korobeinikovin pianismi on aina yhtä valloittavaa. Hänellä on ilmiömäinen kyky soittaa yhtäaikaisesti salamannopeudella ja silti äärimmäisellä pehmeydellä, tyylillä joka sopii Beethovenin musiikkiin erityisen hyvin.

Teoksen päättävä rondo on konserton sykähdyttävin osio, tunnelmien vaihdellessa veikeydestä draamaan, huumorista herkistelyyn. Parhaimmillaan se enteilee tulevien suurtöiden kristallinkirkkautta.

Poga osasi Brahmsinsa

Illan kohokohta oli Brahmsin ensimmäinen sinfonia. Säveltäjä valmisteli sitä 21 vuotta, ja kyseessä lieneekin Brahmsin uran suurin saavutus, täynnä musiikillisia mysteerioita ja kiehtovia sommitelmia.

Teosta on leikkisästi kutsuttu ”Beethovenin kymmenenneksi”, ja sen finaalissa viitataan tämän yhdeksänteen tavalla, jonka Brahmsin mukaan ”kuka tahansa aasikin tunnistaa”.

Silti tätä sinfoniaa ei tulisi ajatella vain sen suhteessa Beethoveniin, sillä kyseessä on ainutlaatuinen, omilla jaloillaan seisova taideteos. Siinä virtuoosinen näyttämisenhalu yhdistyy musiikilliseen viisauteen, näkemyksen kirkkauteen ja hengen suuruuteen.

Selkeiden teemojen sijaan se on kuin kokoelma yhtäaikaisesti tapahtuvia tarinoita, moniäänistä runoutta. Andris Poga tuntui tavoittavan kaikki nämä elementit, tuloksena oli onnistunut lopputulos.

Petri Poutiainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi