Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Helsingissä avautunut Musiikkimuseo Fame houkuttelee kävijöitä teknologisilla elämyksillä – virtuaalitodellisuus vie paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi

Pohjoismaisista esikuvistaan poiketen Fame esittelee suomalaista musiikkia ilman genrerajoja. Museo avautui Helsingin Pasilassa.

Musiikkimuseon kunniagalleriaan kuuluu 14 suomalaisen musiikin tähteä. Yksi heistä on Juice Leskinen. Galleriaan nimetään uusia jäseniä ensi vuonna. Kuva: Heikki Saukkomaa

Millaista on matkustaa Kotiteollisuus-yhtyeen kanssa keikkabussissa? Tai soittaa Haloo Helsingin kanssa festarilavalla? Entä miltä tuntuu seurata Lontoon filharmonisen orkesterin konserttia aivan kapellimestari Esa-Pekka Salosen vieressä?

Kaiken tämän voi kokea virtuaalilasien ja 360-videoiden avulla Musiikkimuseo Famessa Helsingin Pasilassa. Torstaina kauppakeskus Triplassa avautunut museo nojaa vahvasti teknologiaan esitellessään suomalaista musiikkihistoriaa ja sen kirkkaita tähtiä.

Musiikkimuseon ytimenä on kunniagalleria vitriineineen. Reunoille on sijoitettu pienet, studiomaiset sopet, kuten virtuaalikaraokepiste. Kuva: Ralph Larmann

Kaikki tyylilajit rinnakkain

Fame on ensimmäinen, laajasti suomalaista musiikkia esittelevä museo. Sinne ovat tervetulleita kaikki musiikin tyylilajit, eikä sisältöä ole järjestetty genrerajojen mukaan.

Kosketusnäytöltä voi etsiä tietoa vaikkapa oman tien kulkijoista tai rajojen rikkojista.

– Haluamme rakentaa yhteyksiä tyylilajien välille ja kannustaa katsojiakin uuden etsimiseen, sanoo sisältöjohtaja Jere Jäppinen.

– Ajallisena rajauksena on kaikki musiikki 1890-luvulta alkaen.

Museon ensimmäisenä vaihtuvana näyttelynä on Kovaa työtä – Naiset populaarimusiikissa, joka esittelee muusikoita Virve Rostista Mira Luotiin ja Jonna Tervomaasta Saara Aaltoon.

Kunniagalleria laajenee ensi vuonna

Museon rungon muodostaa pysyvä näyttely, kunniagalleria, joka esittelee suomalaisen musiikin suuria nimiä.

Museossa on esillä Kurikasta kirpputorilta yllättäen löytynyt Dallapén bassorumpu. Se on peräisin yhtyeen perustamisvuosikymmeneltä, 1920-luvulta. Kuva: Millamari Uotila

Tällä hetkellä galleriaan kuuluu 14 jäsentä, muun muassa säveltäjä Jean Sibelius, iskelmälaulaja Katri Helena ja rock-yhtye Hurriganes. Vitriineihin on koottu tähtien esineistöä, kuten Juice Leskisen sähkökitaroita, Remu Aaltosen farkkutakki ja säveltäjä Toivo Kärjen työpöytä rekvisiittoineen.

Yksityisellä museolla ei ole omaa kokoelmaa. Esineet ovat lainassa muusikoilta, heidän jälkeläisiltään tai keräilijöiltä. Muutama esine, kuten Reino Helismaan kitara, on lahjoitettu yhteistyökumppanina toimivan Kansallismuseon kokoelmaan.

Jere Jäppisen mukaan kunniagalleria kasvaa tulevina vuosina. Musiikkialan ammattilaisista koostuva raati julkistaa uuden joukon nimiä marraskuussa 2020. Silloin vanhojen jäsenten on tehtävä tilaa uusille, sillä näyttelytilaa on rajallisesti.

Itse asiassa museo on sullottu yllättävän tiiviisiin tiloihin. Ruuhkaisena aikana museossa voi tulla helposti ahdasta ja toimintapisteisiin kertyä pitkät jonot.

Museossa lauletaan ja tanssitaan

Toiminnallisuus on yksi musiikkimuseon kantavista ajatuksista. Pienissä, studiomaisissa tiloissa kuunnellaan musiikkia, tanssitaan, lauletaan ja fanitetaan.

Musiikkimuseossa pääsee tanssimaan muun muassa virtuaalisen Aira Samulinin opissa. Kuva: Millamari Uotila

Virtuaalikaraokessa kävijä pääsee ottamaan artistin paikan Savonlinnan oopperajuhlien lavalla tai Hartwall Areenalla. Tanssistudiossa musiikkiin eläydytään Aira Samulinin tai balettitanssija Minna Tervamäen johdolla, ja Syvälle sointihuumaan -huoneessa sinfoniaorkesterin tai sotilassoittokunnan kuulee sellaisena kuin se soi Helsingin Musiikkitalossa. Napin painalluksella sointikuvasta voi poimia esiin vaikkapa vasket tai puupuhaltimet.

Kävijätavoite mahdollista kaksinkertaistaa

Teknologisilla herkuillaan museo pyrkii houkuttelemaan 100 000 kävijää vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja ja hankkeen käynnistäjä Mikko Vanni arvioi, että museo voi hyvinkin kaksinkertaistaa tavoitteen.

Viisi vuotta vireillä olleen museon yhtenä esikuvana on Tukholman Abba-museo. Vannin mukaan Fame pyrkii nousemaan muiden pohjoismaisten musiikkimuseoiden sarjaan. Norjassa toimii populaarimusiikin museo Rockheim, Tanskassa rock-museo Ragnarock.

– Mutta meillä on nyt kaiken musiikin museo, Vanni sanoo.

Keskiviikkona tarjontaan tutustunut Hurriganesin Remu Aaltonen totesi, että rima täytyy asettaa korkealle. Tarkempaa arvioita rumpali ei lähtenyt lopputuloksesta antamaan.

– Nykyaikaiselta kuulostavat kaikki virtuaaliset ja muut, Aaltonen kommentoi.

Tommi Läntisen mielestä musiikkimuseon avaaminen on hyvä vastaliike konserttipaikkojen sulkemisille. Helsingissä muun muassa Nosturi, Virgin Oil ja The Circus ovat ilmoittaneet lopettavansa toimintansa.

Ellinoora totesi suomalaisen musiikin ansaitsevan kaiken gloorian, jota se voi saada.

Kuva: Millamari Uotila
Kuva: Millamari Uotila
Yksityinen museo

Budjetti yli 4 miljoonaa

Musiikkimuseo Fame avautui 17. lokakuuta Helsingin Pasilassa, kauppakeskus Triplassa.

Museo esittelee suomalaista musiikkihistoriaa tämän päivän teknologiaa hyödyntäen.

Museossa on esillä suomalaisen musiikin kunniagalleria, englanniksi Finnish Music Hall of Fame. Siihen kuuluu 14 jäsentä.

Museossa on myös ravintola, jonka ruokalistassa on hyödynnetty muusikoilta kerättyjä makumuistoja ja tarinoita.

Fame on yksityinen museo. Suunnittelu- ja rakennusbudjetti on ollut 4,3 miljoonaa euroa. Mukana on julkista tukea, yksityistä rahaa ja lainarahaa. Budjetista vain 18 prosenttia on julkiselta sektorilta.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi