Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Margaret Atwood ei aikonut kirjoittaa Orjattaresi-romaanille jatkoa, mutta maailma näytti tarvitsevan sitä

Uusi Testamentit-kirja jatkaa tarinaa naisia alistavasta Gileadin hirmuhallinnosta.

Margaret Atwood sai innoitusta Orjattaresi-romaaniin 1980-luvun dystopioista, kuten George Orwellin Vuonna 1984 ja Ray Bradburyn Fahrenheit 451. Atwoodia kiinnosti kirjoittaa dystopia naisen näkökulmasta. Uusi romaani Testamentit ilmestyi tiistaina. Kuva: Tolga Akmen

Kanadalaiskirjailija Margaret Atwood oli pitkään sitä mieltä, että Orjattaresi-romaani ei voi saada jatko-osaa. Päähenkilön, lapsia synnyttäväksi orjattareksi kaapatun Offredin tarina oli jo kerrottu.

Sitä paitsi maailma tuntui etenevän kohti parempaa aikaa. Kun Atwood kirjoitti Orjattaresi-romaaniaan 1980-luvun alun Länsi-Berliinissä, elettiin kylmän sodan ja kahtia jaetun kaupungin aikaa.

1990-luku toi kuitenkin optimismin. Berliinin muurikin murtui. Ehkä Orjattaresi-kirja ei tarvitsisi jatkoa.

Toisin kuitenkin kävi. Atwood kirjoitti jatko-osan Testamentit, ja se on yksi tämän syksyn odotetuimpia romaaneja.

Haastattelu elokuvateattereihin

Atwoodin ympärillä käy nyt iso kuhina – niin iso, että Lontoossa tiistaina pidetty kirjanjulkistustilaisuus päätettiin nauhoittaa ja näyttää elokuvateattereissa eri puolilla maailmaa, myös Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Vaikka kirjamarkkinointi saa uusia sävyjä, kirjailijahaastatteluja ei ihan joka päivä levitetä elokuvateattereihin. Toisaalta on vaikeaa keksiä, kenen muun kirjajulkkareihin kannattaisi koittaa myydä lippuja juuri nyt.

Vuonna 1985 ilmestynyt Orjattaresi (The Handmaid´s Tale) nousi uudelleen esiin, kun hyytävä dystopia sovitettiin televisiosarjaksi vuonna 2017. Suositusta sarjasta on nähty jo kolme tuotantokautta, ja neljännen odotetaan valmistuvan ensi vuodeksi. Myös Testamentit-kirjan tapahtumista puuhataan jo tv-sovitusta.

On siis taottava, kun rauta on kuumaa. Kirjajulkistuksessa Lontoon National Theatressa katsomo oli täynnä.

Helsingin Kinopalatsissa katsojia oli noin viitisenkymmentä. Ehkäpä kirjailijaliven suosio antaa vielä odottaa itseään.

Kolme uutta päähenkilöä

Tiistaina virallisesti ilmestynyt Testamentit jatkaa tarinaa julmasta Gileadista, Pohjois-Amerikassa sijaitsevasta yhteiskunnasta, jossa valtaan nousseet miehet orjuuttavat nuoret naiset synnytyskoneiksi. Naisille Gilead on vankila, jota johdetaan ankarilla säännöillä ja väkivallalla.

Uudessa romaanissa on siirrytty 15 vuotta ajassa eteenpäin. Gileadissa hengestään kamppaileva Offred ei ole enää päähenkilö, vaan ääneen pääsee kolme minäkertojaa, jotka käyvät tarkasti läpi kaikkea, sitä mitä heille on tapahtunut. Yksi on kasvanut Gileadissa, toinen taas on osallistunut raakalaismaisen yhteiskuntajärjestelmän luomiseen. Kolmannen elämään Gilead kietoutuu tiukemmin kuin hän osasi odottaa.

Margaret Atwoodin tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja ja runoja. Sokea surmaaja -teos toi Booker-palkinnon. Kuva: Daniel Roland

Maailmanpolitiikan muutos motivoi kirjoittamaan

Mikä sitten sai Atwoodin kirjoittamaan tarinalle jatkoa? Kenties uusi suosio, mutta myös maailmanpolitiikan muutos. Tuli New Yorkin terrori-iskut vuonna 2001, politiikan koventuminen ja suurvaltojen johtajien mahtailu, viimeisimpänä Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi, Atwood kertoo BBC:n toimittajan Samira Ahmedwillin haastattelussa Kinopalatsin valkokankaalla. Myös keskustelu raiskauksen määritelmästä tai aborttilakien tiukennuksesta on ollut hälyttävää. Tasa-arvo on ottanutkin takapakkia.

Atwoodin mukaan maailman tapahtumat antavat jatkuvasti aihetta kirjoittaa. Orjattaresi ei vaatinut kieroutunutta mielikuvitusta, vaan tosiasioiden näkemistä, Atwood sanoo.

Hän on ammentanut romaaneihinsa paljon historiasta, esimerkiksi Argentiinan vallankaappauksesta ja sotilasjuntasta. 1970–1980-luvun vaihteen sotilasdiktatuurissa keskitysleirillä syntyneet lapset riistettiin äideiltään ja jaettiin toisiin perheisiin kuin sotasaalis.

– Argentiinassa ihmiset ovat vasta nyt alkaneet käsittää, että heidän vanhempansa eivät olekaan heidän vanhempiaan, Atwood sanoo.

Toisaalta historia tarjoaa myös esimerkkejä siitä, kuinka ihmiset nousevat vastustamaan ja asettavat henkensä alttiiksi muita auttaakseen. Atwood kertoo hollantilaisesta leipurista, jonka onnistui auttaa pakoon juutalaislapsia toisen maailmansodan aikana.

Atwoodin luomat orjatar-hahmot ovat nousseet naisten oikeuksien symboliksi. Kuva on otettu abortti-oikeutta puolustavista mielenosoittajista Buenos Airesissa. Kuva: Alejandro Pagni

"Kaikki linkittyy ilmastonmuutokseen"

Tämän ajan vakavimmaksi ongelmaksi Atwood nostaa ilmastonmuutoksen. Kaikki muu linkittyy siihen, kirjailija sanoo. Naisten oikeuksien puolustajana tunnettu Atwood muistuttaa kehästä, jonka ympäristön saastuminen aiheuttaa. Seuraa pulaa ruuasta ja muista resursseista, ja se synnyttää levottomuuksia ja konflikteja.

– Sodassa kärsivät aina erityisesti naiset ja lapset, Atwood sanoo.

Hänen luomansa orjatar-hahmo on noussut naisten oikeuksien puolustamisen symboliksi. Yhdysvalloissa terveydenhuoltolain muutoksia vastustavat naiset pukeutuivat puna-asuisiksi orjattariksi, samoin Argentiinassa abortti-oikeutta puolustavat naiset.

Ilmastonmuutoksesta tai naisten oikeuksien polkemisesta huolimatta Atwood ei vaivu epätoivoon.

– On hyvin rohkaisevaa, miten nuoret toimivat ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Olen optimistinen.

Lue myös: Poimintoja syksyn kaunokirjallisuudesta
 
Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi