Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kerttu-Kaarina Suosalmesta piti tulla suuri suomalainen klassikko, nyt häntä ei muista juuri kukaan edes Lahdessa

Lahtelainen lukupiiri lahjoitti parikymmentä Suosalmen teosta kirjailijan lapsuuskotiin, jossa nykyisin toimii Asemapäällikön kahvila. Jatkossa sana lahtelaisesta keskiluokan kuvaajasta toivottavasti leviää matkustajien mukana maailmalle.

Asemapäällikön kahvilan yrittäjä Johanna Antikainen lupaili Kerttu-Kaarina Suosalmen tuotannolle näkyvää paikkaa kahvilasta. Talo toimii esimerkiksi Uudenkuun juhla -lastenromaanin miljöönä. Kuva: Sami Kuusivirta

Niin julmalta kuin se tuntuukin, suurin osa taiteilijoista painuu kuoltuaan nopeasti unholaan. Näin on käymässä myös Kerttu-Kaarina Suosalmelle. Harva lahtelainenkaan tuntee vuonna 2001 kuolleen Suosalmen tuotantoa, vaikka kyseessä on yksi merkittävimmistä Lahden-kuvaajista.

Lahtelainen lukupiiri päätti korjata asian omalla kohdallaan loppukeväästä. Kesän lukuhaasteeksi otettiin Suosalmen tuotantoon tutustuminen.

– Juuri kukaan ei ollut lukenut mitään Suosalmelta aiemmin, myöntää lukupiiriin kuuluva äidinkielen opettaja Annamari Saure.

Samalla lukupiirin 13 naista päättivät toisestakin tempauksesta. He ovat haalineet Suosalmen tuotantoa koko kesän ajan verkkokirjakaupoista ja divareista. Haaviin jäi parikymmentä teosta, jotka lukupiiri lahjoitti maanantaina, Suosalmen syntymäpäivänä, Asemapäällikön kahvilaan.

Kerttu-Kaarina Suosalmi asui talossa lapsena, sillä hänen isänsä työskenteli asemapäällikkönä Lahden rautatieasemalla. Nykyisin talo toimii lukupiirin kohtauspaikkana.

Tarkoituksena on, että kahvilan asiakkaat voivat jatkossa lehteillä Suosalmen tuotantoa junaa tai bussia odottaessaan.

– Eiköhän kirjoille keksitä täältä joku hyvä sijoituspaikka, lupaili kahvilayrittäjä Johanna Antikainen.

Kerttu-Kaarina Suosalmi poseerasi Etelä-Suomen Sanomien kuvaajalle vuonna 1989. Kirjailija asui noihin aikoihin Hämeenkoskella. Kuva: Veikko E. Nurminen

Suosalmi debytoi kaunokirjailijana jo 1950-luvulla. Hänen varsinaisena läpimurtonaan pidetään kuitenkin Hyvin toimeentulevat ihmiset -romaania, joka ilmestyi vuonna 1969.

”Olematta radikaali ja yhteiskunnallisesti kriittinen Suosalmi tuli romaanillaan kuvastaneeksi jotain olennaista sodanjälkeisen sivistyneistön pahoinvoinnista yhteiskunnassa, jossa uudet arvot nousivat ja vanhat idealistiset arvot poljettiin lokaan”, tiivisti Etelä-Suomen Sanomien kulttuuritoimittaja Jouko Tallimäki muistokirjoituksessaan helmikuussa 2001.

Juuri kukaan ei ollut lukenut mitään Suosalmelta aiemmin. Opettaja Annamari Saure

Hyvin toimeentulevat ihmiset -kirjaa on pidetty avainromaanina, joka pohjaa osin Salinkallion kouluun (aiemmin Launeen yhteislyseo). Se kiinnostaa lukupiiriä erityisesti, sillä kaikki lukupiirin jäsenet ovat sittemmin lakkautetun Salinkallion koulun opettajia.

– Ilmeisesti ainakin lehtori Kauko Saraste toimi esikuvana yhdelle kirjan hahmoista, Saure kertoo.

Kirjan nosti huhtikuussa pakinassaan (ESS 27.4.) esille myös lahtelaiskirjailija Kalle Veirto. Veirron mukaan Sarasteesta on tullut kirjassa Veijo Kaipainen, joka puuhaa väitöskirjaa ”keskiluokkaisen perhe-elon paineissa” – huonolla menestyksellä.

”Luojan lykky ettei hän onnistunut: silloin en olisi koskaan päässyt hänen oppilaakseen eikä minusta olisi tullut kirjailijaa. Launeen yhteislyseo ja Kauko ovat antaneet kaiken kirjoittajakoulutuksen, jonka olen saanut”, Veirto kirjoitti.

Kerttu-Kaarina Suosalmi Kuusankoskella vuonna 1983. Samana vuonna ilmestyi kiitelty Satahampaiset-näytelmä. Kuva: Pertti Toukkari / Wikimedia Commons

Suosalmea on pidetty usein juuri keskiluokkaisen elämäntavan ristiriitojen kuvaajana. Tallimäki mainitsee, että ”idealismin ja materialismin” epätasaista kamppailua kuvaa myös esimerkiksi Venematka-romaani (1974), jossa kolmikymppinen virkamies pakenee velvollisuuksiaan lapsuuteen ja luontoon.

Myös lukupiirin naiset löysivät Suosalmen kirjoista pienen anarkistin – tai suorastaan postmodernistin.

– Hän rikkoo ihanasti rajoja. Joistakin jutuista tulivat mieleen Kari Hotakaisen kirjat, miettii Sari Kostensalo.

ESS:n haastattelussa vuonna 1989 Suosalmi piti lapsuusvuosiensa idyllistä kasvuympäristöä kaikkein tärkeimpänä myöhemmän urakehityksensä kannalta. Sitä kuvaa esimerkiksi Uudenkuun juhla -lastenromaani, joka ilmestyi vuonna 1955.

– Kun lukee sen, Hyvin toimeentulevat ihmiset ja novelleja, voi jo sanoa saaneensa jonkinlaisen yleiskäsityksen Suosalmen tuotannosta, arvelee Satu Hammo.

Annamari Saure (edessä) ihmettelee, miksi ihmeessä Kerttu-Kaarina Suosalmen kaltainen kirjailija on painunut unholaan. Kuva: Sami Kuusivirta

ESS:n toimittaja Sirkka Henttonen ennusti Suosalmesta ”varmaa klassikkoa” lehtijutussaan jo vuonna 1985. Se tuntuu ainakin toistaiseksi liioittelulta, mutta oman Wikipedia-artikkelinsa Suosalmi on sentään saanut.

Siihen on ikuistettu määritelmä, jonka mukaan Suosalmen kirjojen päähenkilönä on usein ”avuton mies”. Naiset ovat puolestaan usein vahvoja. Pitääkö kutinsa?

– Kyllä se pätee, Hammo arvelee.

Opettajien lukupiiri lukee jatkossa jotain ihan muuta. Pieni Suosalmi-kipinä jää kuitenkin ehkä elämään.

– Ajatella, että Lahdessa on näin monipuolinen ja silti melkein tuntematon kirjailija, Saure ihmettelee.

Lue myös: Kirja-arvio: Sirpa Kähkösellä on kyky kuvata kypsiä naisia typistämättä heitä mummojoukoksi – uudessa romaanissa eletään 1970-luvun alkua ja keritään auki vaiettuja muistoja
Keskiluokkaisen Lahden kuvaaja

Kerttu-Kaarina Suosalmi

Syntyi Lahdessa 9. syyskuuta 1921. Kuoli Hollolassa 14. helmikuuta 2001.

Kirjoitti ylioppilaaksi 1943. Valmistui sosionomiksi 1946. Opintoja Helsingin yliopistossa.

Toimi opettajana ennen kirjailijaksi ryhtymistään.

Esikoisrunokokoelma Melanmitta ilmestyi 1950. Kirjoitti yhteensä parikymmentä teosta.

Lahdessa kuvattu elokuva Kuuma kissa? (1968) perustuu Neitsyt-romaaniin (1964). Suosalmi käsikirjoitti elokuvan itse.

Näytelmät: Saari joka liikkuu (1985), Satahampaiset (1983).

Hämeen läänin taidepalkinto 1970. Pro Finlandia -mitali 1976. Valtion kirjallisuuspalkinto 1970, 1977, 1983 ja 1989.

Finlandia-ehdokkuus 1989 romaanista Ihana on Altyn-köl.

Oli naimisissa taidemaalari Jorma Kardénin (1925–2001) kanssa.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi