Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Sibelius-festivaali alkaa dramaattisella Kalevala-myytillä – Lama-aika loi perhetragedioita ja nykypäivän Kullervoja, sanoo baritoni Tommi Hakala

Baritoni Tommi Hakala ja sopraano Marjukka Tepponen ovat laulaneet Sibeliuksen Kullervoa paljon tahoillaan, mutta nyt ensimmäisen kerran yhdessä. Kuva: Sami Kuusivirta

Kalevalan tarina nuorukaisesta nimeltä Kullervo on niin synkkä, että aloitetaan pienellä kevennyksellä: mikä mahtaa olla Kullervon tarinan opetus?

– Aina kannattaa ensin esitellä itsensä, veistelee baritoni Tommi Hakala.

Jos erillään varttuneet Kullervo ja sisar olisivat esittäytyneet, he tuskin olisivat päätyneet saman peiton alle, eikä loppu olisi niin lohduton.

Vakavasti puhuen Kullervo-myytti on traaginen kertomus. Se on innoittanut lukuisia taiteilijoita, myös nuorta Jean Sibeliusta, joka löysi uuden musiikin aineksia Kalevalan poljennosta.

Kullervo-sinfoniaksi kutsuttu Sibeliuksen varhaisteos avaa Lahden kansainvälisen Sibelius-festivaalin torstaina.

Tommi Hakala laulaa nimiroolin ja sopraano Marjukka Tepponen sisaren roolin. Festivaalin taiteellinen johtaja, ylikapellimestari Dima Slobodeniouk johtaa Sinfonia Lahtea, ja mieskuoro-osuuksista vastaa Polyteknikkojen Kuoro.

20 vuotta täyttävän festivaalin teemana ovat tänä vuonna laulut ja tarinat.

Kullervo

Sibeliuksen viisiosainen sävelruno kuvaa Kullervon elämänvaiheet dramaattisesti, nuoruuden vimmalla, niin kuin Marjukka Tepponen sanoo.

Kullervo on mies, jonka tie nousee kerta toisensa jälkeen pystyyn. Sukujen välisen sodan seurauksena Kullervon perhe hajoaa ja hän elää hyljittynä orpona, myöhemmin orjana. Mieron tiellä kulkiessaan Kullervo viettelee oman, kateissa olleen sisarensa, surmaa vihamiehensä ja lopulta myös itsensä. Sisaren loppu on yhtä synkkä.

Tepponen näkee Kullervon sorretun ihmisen tarinana. Hän uskoo, että Kullervo-myytin vetovoima on sen ajattomuudessa.

Kohtaloita voi löytää myös nykypäivästä. Hakala pohtii, millaisia Kullervoja esimerkiksi 1990-luvun lama synnytti. Moni perhe menetti laman seurauksena kaiken: firman, työn ja kodin. Velkataakka vei rahat ja terveyden, parisuhteen ja joiltakin jopa hengen. Lapsen elämän eväät eivät välttämättä olleet kaksiset.

– Toisena esimerkkinä voidaan kysyä, millaisia Kullervoja kasvaa Syyrian sodan jäljiltä. Voi vain kauhulla ajatella, millaiset lähtökohdat moni lapsi on saanut elämälleen, Hakala sanoo.

Lahdessa Kullervo-myyttiä on nähty myös teatterinäyttämöllä, kun Riihimäen vankilan miehet esittivät viime vuonna uuden sovituksen Aleksis Kiven näytelmästä.

Tommi Hakala näyttää Marjukka Tepposelle, kuinka Kullervo kosiskelee tapaamaansa naista rekiretkelle. Kuva: Sami Kuusivirta

Giganttinen sävellys, joka tarjoilee rakettiluukutusta

Palataan vielä hetkeksi Sibeliukseen. Kullervo on nimittäin säveltäjän tuotannossa varsinainen erikoisuus. Vuonna 1892 kantaesitetty Kullervo oli Sibeliuksen ensimmäinen suurimuotoinen orkesteriteos, ja omintakeista sävellystä on kuvailtu massiiviseksi, megalomaaniseksi ja giganttiseksi. Dima Slobodeniouk kutsuu sitä järisyttäväksi musiikkidraamaksi.

Millaista laulettavaa tällainen teos tarjoilee?

– Tosi ihanaa laulettavaa. Aina kulkee kylmät väreet, ja laulaessa pääsee ihan sfääreihin, Tepponen sanoo.

– Veljen parahdus lopussa on hienoimpia lauluja, oikein rakettiluukutus.

Hakalan mukaan Sibelius tarjoilee kuulijalle ”makeeta kipeetä”.

– Kaikki kauniit pätkät on kirjoitettu sisarelle, ne ovat jumalaisen kauniita, mutta myös karsean surullisia. Mukana on pateettisuutta sanan hyvässä merkityksessä. Kun sisaruksille paljastuu totuus siitä, että he ovat sukua, sisaren vuodatus on tosi koskettava, Hakala kuvailee.

Tanssituotanto toi uutta näkökulmaa

Hakala lauloi Kullervon roolin myös kaksi vuotta sitten tanssiryhmä Tero Saarinen Companyn ja Kansallisoopperan yhteistuotannossa, joka toi Kullervo-myytin nykyaikaan.

– Se toi ihan uutta näkemystä. Terolla oli äärimmäisen selkeä ja intensiivinen ajatus siitä, miten hahmo rakentuu.

Tällä viikolla Hakala ja Tepponen nousevat toisenkin kerran yhdessä lavalle, sillä viikonloppuna jatkuvat Wagnerin Reininkullan esitykset Kansallisoopperassa. Hakala laulaa ylijumala Wotanin roolin, Tepponen on yksi kolmesta Reinintyttärestä.

Sibelius-festivaali 5.–8.9. Sibeliustalossa Lahdessa.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi