Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kuvataiteilija muutti oman äitinsä sairastumisen taiteeksi - näyttely esillä Lahdessa

Ulla Kudjoi teki galleria Uuteen Kipinään näyttelyn äitinsä sokeutumisesta. Onko se jo liiankin henkilökohtaista?

Ulla Kudjoin näyttelyn lähtökohta on varsin henkilökohtainen. Taustalla punainen verhokangas, jollaisia taiteilijan sokeutunut äiti kaavaili suunnittelevansa näköhäiriöistään. Kuva: Ilkka Kuosmanen

Kas, siinäpä on nainen, jolla näyttäisi olevan jonkinlainen haukka päässään.

Ulla Kudjoin valokuva galleria Uudessa Kipinässä kiinnittää huomion surrealistisuudellaan. Sikäli kun katsoja ei satu olemaan silmälääkäri, hän ei ehkä tajua, että Charles Bonnet Syndrome -teos on oikeastaan traaginen ja viittaa hyvin konkreettiseen asiaan.

Kudjoin äiti sokeutui jokin aika sitten. Hänellä on myös Charles Bonnet’n syndrooma, joka aiheuttaa henkisesti terveille näkövammaisille harhanäkyjä. Hän on nähnyt esimerkiksi lintuja oudoissa ympäristöissä.

Kudjoi päätti muuttaa tapahtuneen taiteeksi, koska hänellä on itselläänkin samantyyppinen näkösairaus.

– Se on paremmin hoidossa kuin äidilläni, mutta tiedostan, että näkemisen vimma nousee omasta sokeutumisen pelostani, Kudjoi kertoo.

Äiti antoi näyttelylle siunauksensa

Turussa asuvan Kudjoin See Saw Seen -näyttely koostuu valokuvista, punaisesta kankaasta ja kahdeksanminuuttisesta videoteoksesta, jolla hän lukee asiaa pohdiskelevaa esseetekstiään. Lintujen ohella taiteilijan äiti on nähnyt sokeutumisensa jälkeen myös voimakasta punaista väriä.

– Äidin mielestä siitä olisi saanut hyvät verhot, joten päätimme tehdä sellaiset tänne yhdessä. Diagnoosi oli helpotus sikäli, että sen jälkeen äidin ei tarvinnut enää jännittää, miksi näitä kuvia tulee, Kudjoi taustoittaa.

Ulla Kudjoi: Behind the Eye Kuva: -

Kudjoi kuvaa yhdessä teoksessaan myös esimerkiksi äitinsä silmäproteesin hankkimista. Hän tiedostaa, että katsojalle näin vahva henkilökohtaisuus saattaa aiheuttaa myös hämmennystä – ainakin jos näyttelyssä kävijä ei tajua lukea ensin asiaa taustoittavaa tiedotetta.

Asian käsitteleminen taiteen keinoin on kuitenkin lisännyt Kudjoin ymmärrystä siitä, kuinka keskeinen näköaisti on.

– Varsinkin aluksi oli tosi hämmentävää, kun en yhtäkkiä enää pystynytkään kommunikoimaan äidin kanssa niin kuin ennen. Melkein kaikki pelaa nykyisin näön varassa. Emme välttämättä edes tajua käyttää muita aistejamme niin paljon kuin voisimme, Kudjoi miettii.

Kudjoi on sittemmin opetellut kuvatulkkausta, jota jotkut galleriatkin hyödyntävät taideteostensa ”selittämiseen” näkövammaisille. Luonnollisesti hän on tulkannut myös omat teoksensa äidilleen.

– Hän on suhtautunut tähän näyttelyyn hyvin avoimesti ja positiivisesti. Hän sanoi sokeutumisen vaikuttaneen itseensä niin, että ei suhtaudu enää kaikkeen niin hirveän kriittisesti, Kudjoi kertoo.

Purkukoulu leimasi taiteilijatkin

Gallerian toiseen peränurkkaan ovat linnoittautuneet Henrik Pathirane ja Verna Joki. Verbivalinta ei ole liioitteleva, sillä kaksikon installaatio jakaa huoneen konkreettisesti kahtia korkealla rakennusaidalla. Aitaan on ripustettu virtalähteitä, sähköjohtoja, muutama minitietokone ja videonäyttöjä, joille kirjoittuu jatkuvasti runoutta.

Henrik Pathiranen ja Verna Joen hirviöinstallaatio sai alkunsa Tiirismaan purkukoulusta. Kuva: Ilkka Kuosmanen

Tämä kaikki sai alkunsa Tiirismaan koulusta, joka purettiin vihdoin alkukesästä. Ennen purkutuomiota homeinen rakennus ehti olla nelisen vuotta tyhjillään. Kouluun pesiytyivät ”tunkeilijat ja päihdeongelmaiset”, kuten lehdistössä moneen kertaan todettiin.

Pathirane ja Joki haluavat haastaa tämän tulkinnan hirviöestetiikkaa tutkivalla teoksellaan. Pathirane huomauttaa, että melkein mistä tahansa asiasta saadaan hirviö, jos sitä julkisesti tarpeeksi kauan sellaiseksi sanotaan.

– Meihinkin suhtauduttiin epäluuloisesti, kun kävimme koulussa vuosi sitten, taiteilijat sanovat.

Minna Louhelaisen Sadeatlas käsittää vanerille maalattuja sekatekniikkatöitä. Kuva: -
Kaisa Karhu: Self Portrait variations with Violet Flowers Kuva: -

Kipinässä esillä myös Kaisa Karhun valokuvia ja Minna Louhelaisen sekatekniikkatöitä. Näyttelyt ovat avoinna 15.9. asti.

Lue myös: "Lahti on juuri sopivankokoinen kaupunki tanssijalle" - lahtelaistunut Leena Keizer tuo Fringeen uuden tanssiteoksen
Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi