Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Syksy tarjoaa monta kirjaa Suomen menneistä ja tulevista kohtalon hetkistä

Kokosimme viisi vahvaa teemaa alkavan syksyn tietokirjallisuudesta.

Pasi Tuunaisen kirjassa kerrotaan, kuinka suomalaissotilaat oppivat käyttämään talvea hyväkseen sodassa. Kuva Hämeen ratsuväkirykmentin sotilaista on otettu Nivan kylässä 1942. Kuva: SA-kuva

1. Talvisota on jälleen ajankohtainen aihe

80 vuoden takaiset tapahtumat nousevat esiin monissa syksyn kirjoissa. Esimerkiksi Teemu Keskisarjan, Markku Kuisman ja Kai Häggmanin kirjoittama 1939 – Suomen kohtalonvuosi (WSOY) pohtii, millainen kansakunta astui talvisotaan, millainen järkytys sodan syttyminen oli, ja miten kaikesta selvittiin.

Pasi Tuunaisen teos Talven soturit. Talvisotataito Suomessa 1918–40 (Gaudeamus) keskittyy siihen, kuinka suomalaiset oppivat kääntämään ankarat olosuhteet taktiseksi eduksi. Pakkasissa selviytymiseen käytettiin muun muassa tukkijätkien konsteja.

2. Elämäkerroissa on tarjolla menestystä ja tragedioita

Viimeinen voltti kertoo Jari Mönkkösen tarinan. Kuva: Keski-Uusimaa

Syyskuussa ilmestyy Jari Tervon uusi aluevaltaus, Vesa-Matti Loirista kertova elämäkerta, joka kantaa ytimekkäästi nimeä Loiri (Otava).

Jari Mönkkösen elämäkerran nimi on Viimeinen voltti (Docendo). Mika Saukkosen kirjoittama kirja kertoo tarinan huippuvoimistelijasta, jonka ura päättyi vakavaan loukkaantumiseen.

Miina Äkkijyrkän räväkkä elämä tiivistyy nimihenkilön ja Lamppu Laamasen kirjoittamaan kirjaan, joka kantaa nimeä Äkkijyrkkä. Jumala ja erotiikka (Johnny Kniga).

Kalle Päätalosta (1919–2000) kertoo Antti Heikkisen kirja Kallio-poika (Gummerus).

3. Politiikassa kuohuu lähellä ja kaukana

Viron pääministeriksi vain vähän yli kolmekymppisenä vuonna 1992 noussut Mart Laar kuvaa tapahtumia suoraan myrskyn silmästä elämäkerrassaan Viro vuonna nolla (Docendo).

Markus Kantolan Blairista Brexitiin (Gaudeamus) hahmottelee Ison-Britannian viime vuosien tien Euroopan laidalle. Miksi Ranska raivoaa, kysyy Annastiina Heikkilä kirjansa (S&S) nimessä. Mikko Pyhälän Venezuela (Siltala) kertoo, miltä näyttää valtion romahtaminen diplomaatin silmin. Tom Kankkonen taas pohtii Erdogan-kirjassaan, kuinka Turkin demokratiakehitys kääntyi painajaiseksi.

Poikkeukselliseen poliittiseen järjestelmään pureutuu myös Anna Fitfieldin elämäkerta Loistava toveri Kim Jong-Un (Bazar).

4. Ilmastokirjat tarjoavat vastauksia kysymyksiin ja lievitystä ahdistukseen

Millainen olisi maailma ilman napajäätiköitä? Kuva: Katja Kaikkonen

Tieteiskirjailijana parhaiten tunnettu Risto Isomäki pohdiskelee keinoja maapallon pelastamiseen kirjassaan, joka on otsikoitu ytimekkäästi Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into).

David Wallace-Wellsin Asumiskelvoton maapallo. Elämä lämpenemisen jälkeen (Otava) puolestaan esittää, mihin ilmastonmuutos voi viedä.

Ilmastoahdistukseen, ilmastoraivoon ja muihin aiheen nostattamiin tunteisiin tarjoaa analyysia Panun Pihkalan kirja Mieli maassa? Ilmastotunteita (Kirjapaja).

Suvi Auvinen käsittelee kirjassaan Lihan loppu (Kosmos) niitä kysymyksiä, joita lihansyönnistä luopuminen nostaa esiin maatalouden, politiikan, terveyden, liiketoiminnan sekä yhteiskunnan eläinkuvan näkökulmasta.

5. Elämäntaito-oppaat passittavat äidit lepäämään ja isät ruoriin

Taina Laaneen Äidinhoitokirja (Kirjapaja) ei ole tarkoitettu kasvatus-, vauvanhoito– tai organisointioppaaksi. Positiivisen psykologian ammattilainen etsii äideille henkistä torkkunappia, hetken taukoa arjen suorittamisessa.

Instagramista ja blogeistaan tuttu ”Koti-iskä88” eli Ville Viholainen jakaa omat neuvonsa perhearkeen kirjassaan Pätkäöiden sankarit – vanhempien selviytymisopas (Otava).

Tuomas Rajalan Isävuoro (Atena) on alaotsikkonsa mukaisesti ”miehekäs selviytymisopas eroon”. Siinä tarjotaan paitsi vertaistukea, myös käytännön neuvoja rahojen, omaisuuden ja huoltajuuden jakoon tilanteessa, jossa nopeasti tehdyt päätökset voivat linjata monen ihmisen elämän vuosiksi eteenpäin.

+1 Kääntäjän katsaus suomen kieleen

Kuinka hobiteista tuli hobitteja? Kersti Juva kertoo suomentajan työstään. Kuva: -

Pitkän linjan kääntäjä Kersti Juva kertoo kirjassaan Löytöretki suomeen (SKS) kaikesta siitä, mikä tekee suomen kielestä aivan erityisen. Käytännönläheisten esimerkkien avulla Juva osoittaa, kuinka perustavalla tavalla esimerkiksi suomen ja englannin kieli eroavat toisistaan.

Juvan ikimuistoisiin suomennoksiin kuuluu Taru sormusten herrasta -trilogia hobitteineen, entteineen ja örkkeineen.

Eeva Lankolainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi