Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Hennalan vankileiriä tutkitaan tänä syksynä usealta kantilta

Tuija Wetterstrand kiinnostui Hennalan kasvatusosaston toiminnasta penkoessaan isoenonsa vaiheita. Kuva: Virpi Oksanen

Historiantutkijat jatkavat tänä syksynä Hennalan vankileirin vaiheiden penkomista. Marjo Liukkosen syyskuussa ilmestyvän Teloitusjonossa-kirjan (Atena) ohella sisällissodan jälkipyykkiä pesee Tuija Wetterstrand, jonka kirja Hennalan helvetissä (SKS) julkistetaan 31. elokuuta.

Wetterstand paneutuu kirjassaan erityisesti vankileirin kasvatusosaston toimintaan. Yli 10 000 vangin leirillä toimi esimerkiksi kirjasto, soittokunta ja kuoro. Wetterstandin isoeno oli yksi Hennalan vankileirin vangeista.

– Halusin selvittää, mitkä olivat kasvatusosaston työntekijöiden motiivit ja minkälaisia vaikutuksia heidän työllään oli, Wetterstrand summaa.

SKS:n tiedotteen mukaan leirin ensimmäinen kasvatusjohtaja oli Yrjö Alanen, joka aloitti työnsä 4. kesäkuuta 1918. Kasvatusosasto käytti osin melko modernejakin työmenetelmiä, esimerkiksi musiikkiterapiaa ja ryhmäkeskusteluja. Työssä kuitenkin epäonnistuttiin, sillä yleinen mielipide vankeja kohtaan oli jyrkän tuomitseva.

Tuija Wetterstrand on arkeologi, historioitsija ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat esimerkiksi Suomen kalliomaalaukset (SKS 2013, yhdessä Jukka Parkkisen kanssa) sekä Punaisten panssarijuna 1918 (Into, 2017).

Lue myös: Kirjasyksy tuli Päijät-Hämeeseen jo kesällä
Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi