Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Sinfoniaorkesterin kanssa esiintyminen on Ismo Alangolle jännittävä seikkailu – tällä viikolla hän hyppää sen vietäväksi kahdesti Sinfonia Lahden solistina

Ismo Alangosta olisi hyvinkin voinut tullut klassisen musiikin tekijä. Tällä viikolla entinen sellistilupaus fiilistelee omia hittejään Sinfonia Lahden solistina. Alkavalla konserttikaudella Sibeliustalon parrasvaloihin nostetaan toinenkin rokkari.

Ismo Alanko on aina viihtynyt hyvin myös klassisen musiikin maailmassa. Kuva: Ronja Koskinen

Kun Ismo Alangon tekemisiä penkoo YouTubesta, videopalvelun algoritmi arvelee, että saattaisin olla kiinnostunut myös Karpolla on asiaa -ohjelman parhaista paloista, Soitinmenoista tai Spede Showsta.

Ehkä olenkin. Yksi oleellinen ero muihin kasari-ilmiöihin verrattuna kuitenkin on: Ismo Alangon (s. 1960) tarina ei ole päättynyt.

Tällä viikolla se ottaa suureellisen muodon, kun Alanko esiintyy Sinfonia Lahden solistina Sibeliustalossa. Alankofoniaa-konsertissa kuullaan 16 Alangon biisiä suomalaisten nykysäveltäjien sovituksina.

Alanko on keikkaillut sinfoniaorkesterien kanssa ennenkin, ensimmäisen kerran vuonna 2012 (RSO). Konserttikokonaisuus on päivittynyt hieman matkan varrella. Jotkut biisit ovat kuitenkin ”pakollisia”.

– Alanko on tehnyt niin isoja hittejä, että niitä ilman tällaista ei oikein voi kuvitellakaan. Jotkut sovituksista ovat hyvinkin kokeellisia. Orkesterille on kirjoitettu iso rooli, luonnehtii itsekin yhden sovituksista tehnyt kapellimestari Jaakko Kuusisto.

"Rockissa yhdistyivät kieli ja musiikki"

Alangolle (s. 1960) sinfoniaorkesterin kanssa esiintyminen on ”jännittävä seikkailu”, jolle hän ei sano koskaan ei. Kyseessä on myös eräällä tavalla paluu juurille, sillä Alanko aloitti musiikinopintonsa sellolla ennen Hassisen koneen perustamista.

Alangon perheen neljästä lapsesta puolet (Petri ja Satu) päätyi orkesterimuusikoiksi, toisen puolen (Ismo ja Ilkka) vei rock.

– Lukioikäisenä soitin itsekin selloa Joensuun kaupunginorkesterin takapultissa. Tuntui todella hienolta olla osa niin isoa instrumenttia. Ja kun nyt ajattelee, miten mielettömän työmäärän jokainen näistä soittajista on tehnyt päästäkseen siihen missä nyt on, se on melkein liikuttavaa, Alanko fiilistelee.

Ismo Alanko ammentaa lauluteksteihin usein omasta elämästään mutta yleensä pienen mutkan kautta. Kuva: Ronja Koskinen

Klassisesta musiikista olisi hyvinkin voinut tulla Alangollekin leipälaji, ellei hän olisi kokenut vahvaa rock-herätystä teini-ikäisenä.

– Radio, kaverit, Suosikki-lehti ja Hurriganes sen kai aiheuttivat. Samoihin aikoihin tajusin, että en jaksaisi koskaan harjoitella niin paljon kuin ammattisellistin pitäisi.

Alanko kirjoitti ensimmäiset omat kappaleensa 15-vuotiaana. Lyyrinen lahjakkuus periytyy äidiltä, joka oli runonlausuja.

– Olen aina ollut kova lukemaan, ja rockissa yhdistyivät kieli ja musiikki, Alanko kuvaa.

Musiikki edellä

Ehkä juuri uusiutumiskykynsä ansiosta Alanko on onnistunut tekemään itsestään kiintotähden suomalaisen musiikin taivaalle.

Keväällä ilmestynyt Minä halusin olla niin kuin Beethoven on hänen yhdeksäs sooloalbuminsa. Vaikka nimi vihjaa klassisen musiikin suuntaan, kyseessä on puhdaspiirteinen rock-levy.

Avainteokseksi levyltä on nostettu Nuorena nukkuneet -kappale, joka tuntuu olevan sukua Alangon vanhalle Taiteilijaelämää-hitille. Laulun minäkertoja listaa ”nuorena nukkuneita” idoleitaan (Jimi, Mozart, Mukka ja Marilyn) ja arvelee samalla, että nykyisin näitä suuria sankareita ei kaipaa enää kukaan.

Lue myös: Lahti on nyt ON – Pohjoismainen nuoriso-orkesteri muutti viideksi vuodeksi Päijät-Hämeeseen

Alanko ei kiistä omaelämäkerrallista tulkintaa, mutta muistuttaa, että suoria yhtäläisyysmerkkejä biisien ja tekijän välille ei sentään sovi vetää. Hän tekee laulunsa yleensä musiikki edellä, pianon ääressä sävelaihioita etsien. Toisinaan tekstiin tulee etäisyyttä myös ironian keinoin.

– Toisaalta on totta myös se usein sanottu, että jos haluat tutustua minuun, kuuntele tuotantoni. Ei mulla ylipäänsä ole uuden musiikin luomiseen mitään vedenpitävää metodia. En luule koskaan tietäväni, miten biisejä tehdään.

Soololevystä tulikin sinfoninen runo

Alankofoniaa-konserttien jälkeen Alanko vetää hieman henkeä. Myöhemmin syksyllä alkaa kiertue, joka tuo miehen taas Lahteenkin (Finlandia-klubi 15.11.). Seuraavan levyn tekeminenkin liikkuu jo mielessä.

– Elämän mysteerin selvittäminen, mistä olemme tulossa ja mihin menossa. Näihin asioihin yritän hakea musiikissani näkökulmia, Alanko summaa.

Alanko ei ole ainoa rokkari, joka nousee parrasvaloihin Sinfonia Lahden alkavalla konserttikaudella.

Yksi koko kauden odotetuimmista tapauksista lienee Simo ”Sipe” Santapukin säveltämä sinfoninen runo Ukkonen, joka saa kantaesityksensä Sibeliustalossa 16. tammikuuta. Paremmin Apulanta-yhtyeestä tuttu lahtelaismuusikko kertoi kesäkuun Kuukausiliitteessä, että oikeastaan hän yritti säveltää soololevyä. Materiaali tuntui kuitenkin taipuvan sinfoniseen suuntaan.

– Yritin tehdä sellaista musiikkia, joka koskettaisi, Santapukki kertoi lehden haastattelussa.

Sipe Santapukki ja Ismo Alanko vaihtoivat kuulumisia keskiviikkona Sibeliustalossa. Kuva: Ronja Koskinen

Santapukin Ukkosen kantaesityksen johtaa orkesterin ylikapellimestari Dima Slobodeniouk. Samassa konsertissa kuullaan Thomas Adèsin 1990-luvun teos Dances from Powder Her Face ja otteita Sergei Prokofjevin Tuhkimosta.

Marraskuussa kaupunginorkesteri kaataa raja-aitoja kansanmusiikin suuntaan, kun vahvasta viulusoundistaan tunnettu Frigg-yhtye saapuu orkesterin solistiksi.

Alankofoniaa Sibeliustalossa 23. ja 24.8. klo 19.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi