Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: ”Koko kansan Manu” kertoo roolistaan Suomen historiassa Raija Orasen romaanissa

Raija Oranen kertoi uudesta kirjastaan viime viikolla Otavan tiedotustilaisuudessa. Hän on käsitellyt aiemmissa presidenttiaiheisissa romaaneissaan Mannerheimia, Kekkosta ja Paasikiveä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Raija Oranen

Manu

Otava 2019. 335 s.

”Vanhuuden ainoa hyvä puoli on siinä, ettei välttämättä tarvitse todistaa tulevia kauheuksia.”

Noin ajattelee presidentti Mauno Koivisto kirjailija Raija Orasen (s. 1948) uudessa romaanissa Manu, jossa ikääntynyt Koivisto muistelee elämäänsä.

Turussa vuonna 1923 vaatimattomiin oloihin syntyneen Koiviston ompelijana työskennellyt Hymni-äiti menehtyi aivoverenvuotoon Maunon ollessa kymmenvuotias. Puuseppä Juho Koivisto kasvatti ajan tapaan kovalla kurilla esikoistaan Joelia, Maunoa ja kuopustaan Mirjamia.

Kuva: Otava

11-vuotiaana keilahalliin apupojaksi mennyt ja 14-vuotiaana telakalla työnsä aloittanut Mauno liittyi talvisodan vuoksi vapaapalokuntaan. Jatkosotaan Koivisto osallistui aluksi sammutusyksikössä Itä-Karjalassa.

Vuonna 1942 Hyrylässä suoritetun asepalveluksensa jälkeen hän taisteli Jalkaväkirykmentti 35:n joukoissa ja helmikuusta 1944 alkaen Lauri Törnin johtamassa jääkärikomppaniassa.

Turun telakalla sotakorvausten toimittamista vaikeuttaneet kommunistit rassasivat Koivistoa, joten hän liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 1947. Siitä lähti kunnianhimonsa ja vallantahtonsa hallitusti piilottaneen uraohjuksen nousukiito.

Iltakoulussa itsensä ylioppilaaksi lukenut Koivisto väitteli tohtoriksi (1956), valittiin Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtajaksi (1959), otettiin valtiovarainministeriksi Rafael Paasion hallitukseen (1966), nostettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi (1968) ja nimitettiin pääministeriksi (1968).

Orasen tulkinta kasvaa yleispäteväksi kuvaukseksi Koiviston ja hänen puolisonsa vaiheista.

Toissa vuonna edesmenneen Mauno Koiviston vakaa luonne ja rauhallinen karisma takasivat hänelle puoluerajat ylittäneen arvostuksen presidenttinä (1982–1994). ”Koko kansan Manuksi” kutsuttu Koivisto tuli tunnetuksi korostuneen maltillisena poliitikkona, jonka luotettavuutta lisäsi puheenparressa säilynyt valittavasävyinen Turun murre.

Manu-romaani rakentuu Koiviston sisäisestä monologista, jonka kirjakielisyys ei luo rikkumatonta illuusiota Mauno Koiviston ajattelusta.

Raija Orasen tulkinta kasvaa kuitenkin kattavuutensa ansiosta yleispäteväksi kuvaukseksi Koiviston ja hänen puolisonsa Tellervon vaiheista – ja soveltuu lukijoille, joita muodollisemmat historiateokset eivät kiinnosta – keskellä suuria muutoksia: YYA-Suomen kiemuroiden suoristuessa Mihail Gorbatšovin kauden glasnostin myötä, kunnes reaalisosialismin romahduksen ja lama-ajan kriisien läpi kuljetaan EU-Suomeen ja eläkeläisarkeen Tähtelän tilalla Inkoossa.

Raija Oranen pyrkii tavoittamaan kirjoillaan Suomen historian pitkiä linjoja. Seuraavaksi hän paneutuu Risto Rytiin. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Koiviston erikoislaatuisuus sivalluksia kaihtamattomana käytännöllisenä älykkönä niin politiikassa kuin lentopallossa, taitavana pokerinaamana ja äkkivääränä humoristina välittyy kirjasta paikoin hyvin.

Valtataistelut etenkin Urho Kekkosta, Kalevi Sorsaa ja Paavo Väyrystä vastaan päättyvät, kuten on toki ollut tiedossa, Koiviston voitoksi. Kokonaisuutena Manusta syntyy silti mielikuva, että lukija kohtaa romaanin sivuilla Mauno Koiviston kasvojen sijaan hänen varjonsa.

”Istuudun tuolille Tellervon viereen. Tässä me olemme, toinen ja toinen, yhdessä. Aurinko lämmittää, mehiläiset pörräävät kukissa, tuuli koskettaa poskea.”

Pekka Jäntti
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi