Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Nuoruusvuodet Lahdessa: Näin Reino Heleniuksesta tuli Repe Helismaa

Ainopuiston teatteri kuvaa Reino Helismaan nuoruusvuosia Lahdessa. Mies jolla oli kyky nähdä pilkettä pimeässä nousi konelatojasta musiikkimaailman huipulle.

Konsta Hietanen esittää nuorta Reino Helismaata Ainopuiston teatterin Herra Helismaan lempilaulu -näytelmässä. Kuva: Mirja Hussain

Lahden Jalkarannassa oltiin viime perjantaina ankaran viihteen äärellä. Herra Helismaan lempilaulu -näytelmän vierailu hoivakoti Aavattaressa oli periaatteessa sydäntä lämmittävä ajatus. Lähes 30 asteen helle teki nostalgiatripistä kuitenkin extremeä niin katsojille kuin näyttelijöillekin.

– Aika raaka keli tänään, myönteli näytelmässä Reino Helismaata esittävä Konsta Hietanen.

Osa talon asukkaista jaksoi kuitenkin katsoa reilun tunnin mittaisen läpimenon paahteisella sisäpihalla. Ritva ja Antti Luodolle näytelmä toi mieleen vanhat ajat.

– Mukava esitys! pariskunta ylisti.

Ainopuiston teatterin vierailu hoivakoti Aavattaressa toi Ritva ja Antti Luodolle mieleen vanhat ajat. Kuva: Mirja Hussain

Musiikki on aina ollut lähellä Luotojen sydäntä. Ritva Luoto pyöritti pitkään musiikkileikkikoulua. Antti Luoto vietti puolestaan hiljattain 60-vuotistaiteilijajuhlaansa haitaristina.

– Ensimmäiset hääni soitin Konnevedellä vuonna 1950, Luoto mainitsi.

Onko Luodoilla näkemystä siitä, miksi juuri Reino Helismaasta tuli niin suosittu sanoittaja?

– Jotenkin ne sanoitukset olivat vain niin sujuvia. Hänellä oli tekstin keksimisen lahja, Ritva Luoto myöntelee.

Ihmiset kaipasivat 1930-luvulla kepeää viihdettä. Käsikirjoittaja-ohjaaja Timo Taulo

Oman teoriansa asiasta pyrkii antamaan tietysti myös Timo Taulo, näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja. Ainopuiston teatterin paikallishistoriallisen kesätrilogian päättävä musiikkinäytelmä kuvaa Reino Helismaan (1913–1965) nuoruusvuosia Lahdessa.

– Käsittelemme siis Reino Heleniusta ennen kuin hänestä varsinaisesti tuli Repe Helismaa, Taulo täsmentää.

Helismaa kävi Lahdessa neljä vuotta kansakoulua ja keskikoulun Lyseossa. 1930-luvulla hän sai töitä setänsä Augustin omistamasta kirjapainosta. Siinä sivussa alkoi syntyä seikkailutarinoita ja laulujen sanoituksia.

Timo Taulo (keskellä) seurasi näytelmänsä läpimenoa hoivakoti Aavattaren asukkaiden kanssa viime perjantaina. Kuva: Mirja Hussain

– Ihmiset kaipasivat 1930-luvulla kepeää viihdettä laman vastapainoksi, Taulo selittää.

Näytelmässä kuullaan Reino Helismaan tunnetuimpia sanoituksia lahtelaisten musiikintekijöiden uusina sävellyksinä. Myös pääroolia esittävä Konsta Hietanen on tehnyt esitykseen musiikkia.

– Repen tekstien säveltäminen osoittautui paljon helpommaksi kuin omieni. Tuntuu, että hänen sanoituksensa kertovat, millaisen sävelen ne tarvitsevat ympärilleen, Hietanen tuumii.

Hietanen (s. 1984) on astumassa suuriin saappaisiin, sillä häntä ennen Helismaata on esittänyt esimerkiksi Martti Suosalo elokuvassa Kulkuri ja joutsen (1999). Hietanen kertoo väistelevänsä aiempia tulkintoja.

– Pyrin tekemään tästä Reinosta lahjakkaan kaverin, joka vasta hakee itseään, Hietanen linjaa.

Konsta Hietanen löytää Reino Helismaan urasta yhtäläisyyksiä omaan elämäänsä. Kuva: Mirja Hussain

Lahtelaissyntyinen muusikko näkee Helismaassa paljon itseään. Moni muistaa aiemmin jalkapalloa ammatikseen pelanneen Hietasen tenavatähtenä. Nykyään hän on kuitenkin viisilapsisen perheen isä ja elättää itsensä "kiertävänä trubaduurina".

– Tilanteeni on osin samankaltainen kuin Repellä. Viimeiset kuusi vuotta olen tehnyt musiikkia ammatikseni. Joinakin vuosina keikkoja on kertynyt jopa 200, hän vertaa.

Hietanen uskoo, että Helismaan suosiota selittää iloinen "rallimeininki". Repellä oli kyky nähdä asiat positiivisen kautta silloinkin, kun maailma kaatui päälle.

– Melkoinen velikulta, näyttelijä summaa.

Herra Helismaan lempilaulu saa ensi-iltansa 2.8. klo 18 Kymintie 17:n pihapiirissä.

Sanoittajamestarin nuoruus

Reino Helismaa ja Lahti 1918–1937

Reino Helenius syntyi puusepän perheeseen Helsingissä vuonna 1913. Hän oli nuorin kahdeksasta lapsesta .

Perhe muutti Maria-äidin veljen Augustin luo Lahteen sen jälkeen, kun sisällissodasta erossa pysytellyt Vihtori -isä oli ammuttu kadulle vuonna 1918 .

Reino kävi armeijan 1931 Viipurissa, kiinnostui kupleteista ja osti haitarin. Hän vaihtoi nimensä Helismaaksi 1934 ja työllistyi 1935 konelatojaksi setänsä kirjapainoon Lahdessa.

Meni naimisiin Lempi Turusen kanssa 1936. Pariskunta muutti Viipuriin 1937. Konelatoja alkoi hankkia lisätuloja sanoittajana, kun perhe kasvoi.

Paluu hetkeksi Lahteen talvisodan jälkeen, kun Suomi menetti Viipurin. Lahdesta perhe muutti kuitenkin pian Helsinkiin.

Tunnetuimpia sanoituksia: Hopeinen kuu, Kulkuri ja joutsen, Meksikon pikajuna, Päivänsäde ja menninkäinen, Sinun silmiesi tähden.

Ainopuiston teatterin Herra Helismaan lempilaulu on kiertuenäytelmä. Sitä esitetään Kymintie 17:n pihapiirissä 2.8.–4.8., Mustankalliontie 2:n puistossa 6.8.–8.8. ja Kivenkuja 5:n leikkipuistossa 10.8.–11.8.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi