Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Näkökulma: Urheilijoita kunnioitetaan lähes aina näköispatsailla - uskalletaanko Matti Nykäsen kohdalla tehdä poikkeus?

Suuret urheilusankarit ovat pronssipatsaansa ansainneet.

Jalkapalloilija Jari Litmasen näköispatsas julkistettiin Lahdessa lokakuussa 2010. Kuva: Mirja Hussain

Olympiavoittaja Matti Nykäsen (1963–2019) kotikaupunki Jyväskylä kunnioittaa mäkikotkan urheilullista uraa muistomerkkihankkeella. Kutsukilpailuun on valittu kuusi tunnettua kuvanveistäjää: Jussi Heikkilä, Kaarina Kaikkonen, Pekka Kauhanen, Stefan Lindfors, Kimmo Schroderus ja Maaria Wirkkala.

Taiteilijat ovat käyneet heinäkuussa Jyväskylässä Laajavuoressa hakemassa inspiraatiota työlleen. Luonnosten on oltava tilaajalla 15. lokakuuta mennessä. Marraskuun alussa ehdotukset asetetaan yleisön nähtäville, ja yleisö saa äänestää omaa suosikkiaan niiden joukosta. Lopullisen valinnan tekee kuitenkin Jyväskylän kaupunginvaltuusto.

Muistomerkin budjetti on noin 100 000 euroa. Teos sijoitetaan paikoilleen vuonna 2022.

Kuuden taiteilijan nimirypäs vetää osin mietteliääksi, aivan kuin nyt etsittäisiin jotakin aivan erilaista, uudenlaista näkökulmaa urheilijamuistomerkkiin. Onhan joukossa muun muassa kaksi installaatioistaan tunnettua taiteilijaa, Kaarina Kaikkonen ja Maaria Wirkkala, sekä yksi muotoilija, Stefan Lindfors. Pekka Kauhanen toimi aikoinaan Kain Tapperin avustajana ja sittemmin ansioitui monien julkisten teosten tekijänä.

Siiri Rantasen patsas nousi Lahden Urheilukeskukseen vuonna 1998. Kuva: Markus Henttonen

Jyväskyläläisellä Jussi Heikkilällä ja jyväskyläläistaustaisella Kimmo Schroderuksella on kilpailussa kotikenttäetu. Heikkilän vahvuuksia ovat myös hänen tuotantonsa lintuteema, pohdiskelevuus ja lämmin lähestymistapa. Lentämisestä mäkihypyssäkin on kysymys. Poptaiteesta ponnistava Schroderus tunnetaan railakkaista teräsveistoksistaan. Hänen käsialaansa on muun muassa Ylistönmäellä oleva Hyöky-veistos.

Nykäs-teoksen tilaajan mukaan muistomerkin tulee ilmentää ja kunnioittaa Nykäsen uraa ja saavutuksia urheilijana. Uskon taiteilijoiden ottavan kutsukilpailun kunnia-asiana. En haluaisi nähdä mitään liian raflaavaa, en liian vaikeaa, en kiusalliseksi kääntyvää huumoria. Mäkikotkan muistomerkki tehdään suurelle yleisölle. Toivoisin teosta, jossa yhdistyvät niin katsojan helposti tavoittava tunnistettavuus kuin teoksen sisäinen ajatuskin.

Hiihtäjä Helena Takalon klassista kuvanveistoa edustava patsas sijaitsee Pyhäjärvellä. Veistos julkistettiin vuonna 2006. Kuva: Kirsi Haapea/Pyhäjärven Sanomat

Urheilijoiden muistomerkit ovat kautta aikojen olleet näköispatsaita, ja tämän kysymyksen äärelle asetutaan Nykäsenkin kohdalla.

Urheilijapatsaiden klassikko löytyy Jyväskylän yliopiston kampukselta Liikunnan edestä: Wäinö Aaltosen Paavo Nurmi. Herooinen pronssiveistos vuodelta 1925 on aikansa arvostetuimman kuvanveistäjän taidonnäyte, puhdasmuotoinen, harmoninen, arvonsa säilyttävä. Alaston urheilija muistuttaa muinaisten olympialaisten juoksijoita. Antiikin traditioon viitataan patsaissa yhä, esimerkiksi vuonna 2006 paljastetussa pronssiveistoksessa Helena Takalo hiihtää ilman rihman kiertämää.

Paavo Nurmen juoksijapatsas Jyväskylän yliopiston kampuksella on puhdasmuotoinen herooinen urheilijaveistos. Wäinö Aaltosen vuonna 1925 valmistuneesta patsaasta on olemassa viisi valosta. Kuva: Venla Tirkkonen

Olympiavoittajista ja urheilusankareista näköispatsaisiin on ikuistettu myös muiden muassa Eero Mäntyranta, Hannes Kolehmainen, Kalevi Oikarainen, Gunnar Bärlund, Eero Lehtonen, Siiri Rantanen, Lasse Virén ja Jari Litmanen. Mika Häkkinen on saanut aukion ja siihen abstraktin pylvään.

Nyt on meneillään urheilijoiden patsasbuumi: ensi vuonna julkistetaan ainakin Mika Myllylän ja Juha Miedon patsaat. Molemmat ovat pitkälti figuratiivisia teoksia.

Juha Miedon hiihtäjäveistos valmistuu Kurikkaan vuonna 2020. Kuvassa pienoismalli. Kuva: Maija-Liisa Laitila/Kurikan kaupunki

Julkiset veistokset eivät ole yhdentekeviä. Etenkin näköisveistosten perinnettä haastavat abstraktit teokset ovat herättäneet närää. Muistellaanpa vaikka Sibelius-monumentin, Mika Waltarin muistomerkin tai nyt kilpailussa olevan Pekka Kauhasen Urho Kekkosen Suuri aika -muistomerkin aikoinaan herättämää kuohuntaa. Suuri yleisö koki veistokset vieraiksi, ne eivät tukeneet kansan näkemystä kohteista.

Kun puhutaan urheilijaa kuvaavasta teoksesta, on mahdotonta sivuuttaa itse urheilusuoritusta. On tärkeää, että teos tavoittaa juuri kyseiselle urheilijalle ominaisen liikkeen, asennon ja ilmeen. Urheiluväelle virheet paistavat armottomasti läpi.

Muistoveistoksen toivoisi kestävän aikaa, mutta sen näyttää vasta aika. Riittäisikö, että Matti Nykäsen muistomerkki on tarkoitustaan vastaava eli antaa arvon hienolle urheilijalle ja yleisölle konkreettisen paikan, jossa häntä voi muistella ja kunnioittaa.

Hiihtäjä Eero Mäntyrannan veistos nousi Pelloon syksyllä 1997. Kuva: Lehtikuva
Hollolalaisen Juhani Honkasen veistämä ”Susi-Kalle” Oikarainen hiihtää Kuusamon Rukalla. Kuva: Ulla Kelloniemi
Lue myös: Lahden kohutulle evakkopatsaalle löytyi uusi paikka 100 vuoden sopimuksella - paljastusjuhla siirtyy vuodella
 
Sari Toivakka
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi