Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Elokuvassa tärkeintä on, miltä kieli kuulostaa

Heini Arjava tarkastelee Lari Kotilaisen haltia-aakkosilla kirjoitettua tatuointia. Kuva: Anna Dannenberg

Elokuvien ja televisiosarjojen suosio on aiheuttanut muutoksia myös fiktiivisten kielten kentällä, arvioi yleisen kielitieteen väitöskirjatutkija Heini Arjava.

Fantasiassa ja scifissä kieli on tärkeä tausta, joka osaltaan tekee kirjailijan luomasta maailmasta uskottavan. Esimerkiksi J. R. R. Tolkienin kirjoissa yksityiskohtaisesti luodut kielet ovat tärkeä osa Keski-Maan historiaa ja kulttuuria.

Toisaalta kielen olemassaolo on kirjoissa myös usein kuitattu pelkällä maininnalla tai muutamalla lainauksella. Ursula Le Guinin Maameren tarinoissa taikuus perustuu ”vanhaan kieleen”, jonka sanoilla on maagisia voimia, mutta kyseistä kieltä ei koko kirjasarjassa esiinny kuin muutaman sanan verran.
 

Liikkuva kuva ja ääni asettaa kuvitteellisille kielille uudenlaisia vaatimuksia. Valkokankaalla on suurempi paine kääntää fiktiiviselle kielelle suuri määrä dialogia, jolloin tärkeintä ei enää ole kielen rakenne, sanasto tai asema tarinassa vaan se, miltä se kuulostaa.

Esimerkiksi klingonin kieli on alun perin syntynyt Star Trekin näyttelijöiden improvisoinnin tuloksena, minkä vuoksi sen kielioppi muistuttaa erilaisista paloista kokoon kursittua tilkkutäkkiä.

– Systemaattisen lähestymistavan korvaa ad hoc (tiettyyn tarkoitukseen nopeasti kehitetty ratkaisu). Elokuvantekijät tuntuvat luottavan kirjailijoita enemmän siihen, että mikä tahansa siansaksa ohitetaan pelkkänä rekvisiittana, Heini Arjava tiivistää.

Usein pakkomielteenä vaikuttaa hänen mukaansa olevan etäisyys englannista. Esimerkiksi suomalaistyyppinen r-äänne on fiktiivisissä kielissä yleinen.
 

Suurissa tuotannoissa hyödynnetään edelleen myös kielitieteellistä osaamista. Esimerkiksi huippusuositun Game of Thrones -televisiosarjan dothrakin ja valyrian kielet on romaanisarjan pohjalta kehittänyt David J. Peterson, jolla on kielitieteen alan yliopistokoulutus.

Sen sijaan Star Wars -elokuvien kielissä lähtökohtana on alun perinkin ollut se, miltä ne kuulostavat. Vuonna 2015 ilmestyneen Star Wars: The Force Awakens -elokuvan avaruusoliokielen kehitti suomalainen tuolloin parikymppinen Sara Forsberg. Hänen läpimurtonsa oli Youtube-video, jolla hän havainnollisti, miltä eri kielet kuulostavat ummikon korvissa.

Elokuvan tai television kuvitteelliselle kielelle ei siis välttämättä tarvitse kehittää kielioppia tai sanastoa lainkaan, kunhan se vain kuulostaa uskottavalta.

Anna Dannenberg
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi