Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Ensi vuonna kolmasosa e-äänikirjoista katoaa kirjastoista, jos laki ei pian muutu – "Kenties Otavan protesti vauhdittaa prosessia"

”Äänikirja toimii mielestäni parhaiten sellaisina hetkinä, kun kädet tai koko ruumis on kiinni muussa mutta mieli ei. Olen kuitenkin ehdottomasti enemmän perinteisen kirjan ystävä. Pidän siitä, että voin itse hallita lukemisen rytmiä, palata taaksepäin, viipyillä tekstissä, lukea saman virkkeen monta kertaa”, kirjailija Eeva Rohas sanoo. Kuva: Venla Tirkkonen

Otava poisti kesäkuussa e-äänikirjansa kirjastojen valikoimista. Liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani sanoi kustantamon tukevan näin kirjailijoitaan. Käytännössä Otavan päätös tarkoittaa sitä, että lainauslisenssien rauetessa viimeistään keväällä 2020 noin kolmasosa e-äänikirjatarjonnasta häipyy kuin tuhka tuuleen.

Päätöksen taustalla on tekijänoikeudelliset syyt. Kirjailijat saavat perinteisistä kirjoista lainauskorvauksen, jonka suuruus perustuu lainakertoihin. Mitä useammin kirja siis siirtyy hyllystä kassiin, sitä isompi korvaussumma on.

Otava osoitti päätöksellään huolensa siitä, että lainauskorvaus ei koske ladattavia aineistoja. Jos teosta ei voi käsin koskettaa, ei siitä synny lainauskorvauksiakaan. Vuonna 2018 lainauskorvauksen summa oli 25 senttiä lainalta.

Liitossa ollaan odottavalla kannalla

Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen kertoo, että liitossa ei ole keskusteltu Otavan tapauksesta, eikä heihin ole otettu asiasta yhteyttä.

– Minusta on tärkeää ymmärtää, että kirjastot sopivat ja maksavat e-äänikirjan käytöstä lisenssillä, jolloin kirjailija saa kustantajaltaan korvauksen kirjastolle myydystä lisenssistä. Suomen tekijänoikeuslaki – tai uusi tekijänoikeusdirektiivikään, jota ollaan ottamassa käyttöön – ei sisällä mekanismia, joka velvoittaa lainauskorvauksiin lisensoiduista kirjoista. E-kirjojen käyttö, käytön ehdot ja hinnat sovitaan kirjastoissa erikseen.

Ei ole kirjastojen intressi ajaa ketään ahtaalle. Jyväskylän kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Hanna Martikainen

Kirjailija saa siis kustannussopimuksen puitteissa korvauksen myös kirjastoille lisensoiduista e-äänikirjoista, mutta lainakerrat eivät vaikuta korvauksen summaan. Liitossa ollaan odottavalla kannalla sen suhteen, millaisiksi e-aineistojen kirjastokäytännöt muokkautuvat. Liitolla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä aktiivista roolia asian käsittelyssä.

"On aika ymmärtää lataaminen lainaamiseksi"

Otavan kirjailijoihin kuuluva Eeva Rohas toivoo odottelun sijaan nopeita ratkaisuja.

– Digikirjoja koskeva epäselvä tilanne olisi paikallaan hoitaa nyt pikaisesti kuntoon määrittelemällä teos niin, että myös digipalvelujen kautta ladattavat kirjat käsitetään teoksiksi, eikä osaksi jotakin palvelua, sillä onhan äänikirjakin kirja ja tekijälle kuuluvat lainauskorvaukset siitäkin.

Kirjastolainaamisesta tulevia lainauskorvauksia on nostettu hiljattain, ja Rohaksen mielestä nyt olisi aika alkaa ymmärtää lainaamiseksi myös lataaminen. Hän näkee Otavan päätöksen toimivan kissan nostona pöydälle.

– Ei tätä taidetta pelkästään minkään jumalaisen palon vallassa tehdä. Kyllä jokainen tarvitsee myös leipää pöytään, ja tämä asia täytyy nyt pikaisesti ratkaista tekemällä tätä koskevat tarvittavat poliittiset päätökset ja sopimukset. Kenties Otavan protesti vauhdittaa prosessia – näin ainakin toivon, koska kirjallisuuden täytyy olla saatavilla sekä perinteisessä että ladattavassa muodossa. Näin vaalitaan paitsi tekijän myös lukijan oikeuksia.

Oinonen Kirjailijaliitosta muistuttaa, että sillä, minkä suuruisia hankintamäärärahoja kunnat kirjastoilleen myöntävät, on suora vaikutus tekijöiden – niin kustantajien kuin kirjailijoidenkin – toimeentuloon.

Kirjasto toivoo pitkiä lisenssejä

Lahden kirjastotoimenjohtajan Marja Malmisen mukaan e-äänikirjojen hankintaan ei vaikuta vain hankintamääräraha. Hänen mukaansa suomenkielisiä e-äänikirjanimikkeitä voisi olla enemmän saatavilla.

Malminen peräänkuuluttaa myös toistaiseksi voimassa olevia lisenssejä. Pitkä lisenssi mahdollistaa e-äänikirjojen valikoiman kartuttamisen.

– Vuoden kestävällä lisenssillä saamme kyllä uutuuksia, mutta kokoelma ei kartu.

Ei tätä taidetta pelkästään minkään jumalaisen palon vallassa tehdä. Kyllä jokainen tarvitsee myös leipää pöytään. Kirjailija Eeva Rohas

Jyväskylän kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Hanna Martikainen huomauttaa, että e-äänikirjat ovat tähän asti olleet melko kalliita kirjastoillekin korkeamman arvonlisäveron takia.

– Alv-luokan muutos sähköisten julkaisujen ja ladattavien e-kirjojen osalta 24 prosentista kymmeneen helpottanee hankintoja.

Veromuutos astui voimaan heinäkuussa.

Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoissa e-äänikirjoja on tällä hetkellä 851, viime vuoden lopussa määrä oli 478.

Lainamäärät kasvussa Päijät-Hämeessä

E-äänikirjat ovat hyvin suosittua lainattavaa, ja lainamäärät ovat kasvaneet. Lastu-kirjastoissa e-äänikirjojen lainamäärä oli viime vuonna yli 9 600. Tänä vuonna lainoja on ollut jo yli 12 600.

Marja Malminen pitää tärkeänä sitä, että äänikirjoihin tykästyneet kuntalaiset löytäisivät lainattavaa myös tulevaisuudessa.

Lainsäädännön pysyttävä vauhdissa mukana

Hanna Martikainen sanoo lainauskorvausten laajenemisen olevan myös kirjastojen sydämellä. Otavan kaltaisten irtiottojen sijaan hän peräänkuuluttaa asioiden ratkomista yhdessä. Sopiva elin tähän olisi jo olemassa oleva yleisten kirjastojen konsortio, joka tekee kirja-alan yhteistyötä myös kustantajien kanssa.

– Siellä mietitään ansaintalogiikkaakin niin, että kaikki osapuolet hyötyvät. Ei ole kirjastojen intressi ajaa ketään ahtaalle, sillä me tarvitsemme kirjailijoita ja kustantajia ja omalla osaltamme varmasti myös ylläpidämme kirja-alaa.

Pohjimmiltaan näyttää siis siltä, että kirja-alan toimijat ovat asiasta yhtä mieltä: Lainauskorvaukset eivät ole pysyneet mukana digitaalisen aineiston kehityksessä ja asialle pitäisi tehdä jotain. Kun kysyntä muuttuu marginaalitapauksista käytännöksi, on myös korvauslainsäädännön pysyttävä vauhdissa. Korvauskäytännön laajentamista ei ole kuitenkaan otettu vielä työn alle.

Ääni- ja ladattavien kirjojen sanastoa

”Eetä ja ääntä”

E-kirja eli myös sähkökirjaksi kutsuttu kirja on sähköisessä muodossa oleva luettava teos, joka ladataan lukuohjelmaan tietokoneelle, tabletille tai muulle mobiililaitteelle.

Äänikirja on kuunneltavaksi tarkoitettu, CD- tai mp-tiedostomuotoinen teos, joka kuunnellaan erillisellä laitteella.

E-äänikirja on erilliselle laitteelle e-kirjan tapaan ladattava, kuunneltava teos.

Monet suomalaiset kirjastot ovat ryhtyneet myös lainaamaan lukulaitteita asiakkaille.

Aluksi naiset olivat merkittävin sähköisten kirjojen kuluttajaryhmä, mutta 2018 ero tasoittui alle 40-vuotiaiden miesten löydettyä e-kirjat

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi