Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki tekee oopperadebyyttinsä Sevillan parturissa – kreivi saa kultabuutsit ja parturi asun, "jossa ei ole järkeä"

Teemu Muurimäki on työskennellyt Euroopan suurissa muotitaloissa. Muotiteollisuuden oravanpyörä alkoi kuitenkin väsyttää, ja hän palasi Suomeen.

Teemu Muurimäki teki Figaron puvusta glam rock -henkisen: ”Hahmo on sekopää, joten puvussakaan ei ole järkeä.” Kuva: Marko Happo

Muotisuunnittelija Teemu Muurimäelle Olavinlinna on paikkana tuttu niin laillisesti kuin laittomastikin. Tai kuten Savonlinnan taidelukiossa aikoinaan opiskellut Muurimäki asian muotoilee, hän ”eksyi” lukuisia kertoja Olavinlinnaan opiskeluaikoinaan.

– Eli menimme juuri sinne, minne ei olisi saanut mennä. Nämä seinät ja käytävät ovat hyvin tuttuja vuosien takaa, Muurimäki sanoo Olavinlinnan seiniä mittaillessaan.

Tällä kertaa hän on linnassa luvan kanssa. Olavinlinna täyttyy jälleen kerran oopperasta, ja Muurimäki on mukana Sevillan parturin tekijäryhmässä. Tanssiryhmille ja teattereille Muurimäki on suunnitellut aiemminkin, muttei koskaan oopperaan.

– Ohjaaja Kari Heiskanen soitti ja kysyi mukaan. Hän halusi suunnittelijan, joka tulee oopperan ulkopuolelta. Olin heti jees, kahdestakin syystä. Ensimmäinen oli mahdollisuus tehdä ooppera juuri Savonlinnan oopperajuhlilla. Toinen oli Kari Heiskanen.

Parturi sekoittaa pakkaa

Sevillan parturi on Gioachino Rossinin säveltämä vuonna 1816 ensi-illan saanut koominen ooppera. Ooppera kertoo Kreivi Almavivasta, joka on palavasti rakastanut Rosinaan. Rakkauden tiellä on Rosinan holhoaja tohtori Bartolo, joka myös toivoisi liittoa Rosinan kanssa.

Lue myös: Savonlinnan oopperajuhlat julkisti kesän 2020 ohjelmistonsa
 

Asioiden järjestelijäksi – tai sekoittajaksi – nousee oopperan nimessäkin viitattu parturi, Figaro.

Tarina on melkoinen soppa väänteineen ja käänteineen.

Pukujen kuviot kertovat tarinaa

Myös pukusuunnittelu on tarinankerrontaa, Muurimäki sanoo. Puvuilla luodaan selkeyttä ja tunnistettavuutta, mutta myös koomisuutta tai draamaa, aina tilanteen mukaan.

Koska oopperan keskeinen hahmo on parturi, myös hiukset ovat merkittävässä roolissa. Kuva: Marko Happo

Pukujen suunnittelun Muurimäki aloitti lukemalla Sevillan parturin libreton.

– Perkasin tekstistä, mitä hahmoista sanotaan. Koska kyse on näytelmätekstistä, viitteet löytyvät aina repliikeistä.

Jopa pintastruktuureista muodostuu oma tarinansa. Kun eräässä puheenvuorossa Rosinaa kuvataan kauniiksi kuin kukka, Muurimäki päätti lisätä tämän pukuun kukkasia. Vastaavanlaisia viittauksia on lukuisia.

– Libretossa on kohtaus, jossa Almaviva ja Rosina kohtaavat ensimmäistä kertaa, mutta heidän välissään on ristikkoikkuna. Tässä ohjauksessa ristikkoikkunaa ei ole, mutta tein tohtori Bartolon puvun ruudullisesta kankaasta, joka symbolisoi ristikkoikkunaa, sillä Bartolo on itse rakastavaisten välissä oleva este.

Samankaltainen teema liikkuu kaikissa puvuissa. Jos hahmo on jonkin asian vanki, esimerkiksi palvelija, hänellä on raitoja vaatteissaan. Vapaat ihmiset, kuten Almaviva, on puettu orgaanisemmin.

Ja sitten on Figaro, jota Muurimäki kutsuu täysin sekopääksi.

– Siksi puvussakaan ei ole järkeä. Se on eräänlainen 1980-luvun glam rock -puku, Muurimäki sanoo.

Myös peruukeilla on tärkeä osa oopperan puvustuksessa. Onhan kyseessä Sevillan parturi.

– Kuulemma vain Madama Butterflyssä on käytetty enemmän peruukkeja kuin tässä. Omanlainen ennätys tämäkin.

Oopperassakin lähtökohtana käytännöllisyys

Oopperan juoneen kuuluu useita valepukukohtauksia, sillä kreivi Almaviva koettaa lähestyä rakkautensa kohdetta erilaisten juonien avulla. Jotta yleisö pysyisi paremmin kärryillä, millaisessa valeasussa Almaviva viihottaa, yksi asia ei muutu: buutsit.

– Teimme kreivistä hieman turhamaisen, eli hän ei riisu kultaisia nilkkabuutsejaan, vaikka valeasu muuten vaihtuu.

Vaikka Muurimäelle annettiin vapaat kädet toteuttaa pukujen suunnittelu, hän korostaa, että lähtökohta kaikessa muotisuunnittelussa on käytännöllisyys.

– Ihmisillä on ehkä harhakuvakin, että jos lähdetään visuaalisista lähtökohdista liikkeelle, käytännöllisyyttä ei tarvitse olla. Mutta käyttömuodissa on enenevissä määrin menty kohti funktionaalisuutta, Muurimäki sanoo.

Kultaiset bootsit tekevät valepukuisestakin kreivi Almavivasta tunnistettavan. Kuva: Marko Happo

– Oopperassa vaatteisiin tehdään paljon teatteriteknisiä ratkaisuja. Niiden pitää kestä rankkaakin pukuhuoltoa, koska lavalla hikoillaan. Ja koska esittäjät vaihtuvat, pukujen pitää olla helposti muutettavissa, eli saumavara on melkoinen.

Yksi tärkeä asia on erotettavuus. Kun Muurimäki suunnitteli roolivaatteita, hän meni aina vähintään 15 metrin päähän katsomaan töitään.

Vaikka asut on tehty katsottavaksi kaukaa, töissä on yksityiskohtia.

– Olen oppinut vaatimaan itseltäni niin paljon, etten päästä puolivalmiita asioita läpi sormieni.

Tuttu nimi punaiselta matolta

Muurimäen kohdalla muistetaan mainita, kuinka hän on työskennellyt suurissa Ranskan ja Italian muotitaloissa kuten Dolce & Gabbanassa, Bottega Venetassa ja Giorgio Armanilla. Toinen esille nouseva asia on Suomen presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, jossa punaisella matolla nähdään aina Muurimäen kädenjälkeä.

Esimerkiksi Anna Puun futuristinen puku viime joulukuussa oli Muurimäen luomus.

– Näistähän minut tunnetaan. Toki olen ollut viime kesästä alkaen Turon pääsuunnittelija, ja minulla on myös oma Formal Friday -vaatemerkki.

"Muotiteollisuuden oravanpyörä alkoi väsyttää"

Suomeen Muurimäki palasi muutamastakin syystä – vaikka oli joskus ajatellut, ettei palaa koskaan.

– Yksi syy on perhe. Vanhemmat ikääntyvät, ja toisaalta täällä ovat veljeni ja heidän perheensä.

”Minulla on valkoisen paperin kammo. Epäkiitollinen asiakas on sellainen, joka sanoo, että tee mitä haluat. Eihän arkkitehdillekään sanota, että tee mitä haluat, vaan tilauksessa pitää tietää, mihin se tulee ja kenelle”, Teemu Muurimäki sanoo. Kuva: Marko Happo

– Tulin myös ammatin puolesta tilanteeseen, jossa ajattelin, että tämä ei ole sitä, mitä haluan. Ulkomailla oli hienoa ja esimerkiksi Giorgio Armanin kanssa työskentely mahtava kokemus, mutta muotiteollisuuden loppumaton oravanpyörä, mallistoa malliston perään, alkoi väsyttää. Kaipasin monipuolisuutta ja itsenäisyyttä työhöni.

Muurimäki tasapainotteli, haluaako olla ulkomailla pikku kalanen valtavassa meressä vai kotimaassaan iso kala pikkulammikossa.

Lammikko voitti.

– Täällä on vapaus tehdä. Oopperan jälkeen alan puvustaa Queen-musikaalia We Will Rock You, ja tulossa on uusi nykytanssiteos Tero Saarinen Companylle, Muurimäki kertoo.

– Tämä oopperakin on ollut täysin poikkeuksellinen ja älyttömän kiva kokemus. Toivottavasti Sevillan parturi ei jää viimeiseksi oopperakseni. Lempparioopperani on lapsesta saakka ollut Carmen, ja sen haluaisin vielä joskus puvustaa.

Sevillan parturi ensi-illassa Savonlinnan oopperajuhlilla 4.7.

Iikka Taavitsainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi