Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Aleksi Salmenperä ohjaa kansainvälisen suurelokuvan Paavo Nurmesta ja Ville Ritolasta

Salmenperä ohjaa elokuvan Paavo Nurmen ja Ville Ritolan keskinäisestä kamppailusta. Lehtikuva/ Markku Ulander

Vuoden 1924 olympialaisissa kaksi maailman parasta juoksijaa olivat suomalaisia. Nyt Paavo Nurmen ja Ville Ritolan keskinäisestä kamppailusta tehdään elokuva.

Kokoluokka on suuri: tällä hetkellä elokuvan budjetti on neljän miljoonan euron luokkaa. Elokuvan työnimi on Viivalla. Ohjaaja on Aleksi Salmenperä ja tuotantoyhtiö on Yellow Film and TV .

– Nurmi ja Ritola ovat äärimmäisen itsepäisiä ja uppiniskaisia, mikä heissä päähenkilöinä viehättää minua, Salmenperä kuvailee.

– Nurmella on hirveä sisäinen draivi. Hän joutuu uhraamaan asioita menestyksen tieltä. Se ja luopumisesta kertominen ovat minulle olennaisia asioita.

Käsikirjoitusta on jo muutaman vuoden ajan laatinut Juha Karvanen. Hän kuvailee elokuvan olevan enemmän draama ja henkilökuva kuin urheiluelokuva.

– Suurmiehet voivat olla myös aika pieniä ja itsekkäitä, Karvanen pohtii.

Ei romantiikkaa

Tekijät ovat kokeneita. Jarkko Hentula on tuottanut parikymmentä pitkää elokuvaa, joihin lukeutuvat Napapiirin sankarien menestyksekkäät jatko-osat sekä ruotsalainen suurtuotanto Borg McEnroe. Toisen tuottajan Marko Tallin edellinen elokuva oli Juice, sekin historiaan katsova henkilökuva.

Persoonallisista aihevalinnoista tunnettu Salmenperä on ohjannut viimeksi Jussi-voittajaelokuvan Tyhjiö ja kalliin, monikansallisen televisiosarjan The White Wall, joka valmistuu ensi vuonna.

Ohjaaja vakuuttui juuri siitä, ettei Karvanen kirjoittanut tavanomaista sankaritarinaa.

– Jos minulle olisi ehdotettu vain aihetta, olisin varmaankin sanonut ei. Sisäinen anarkistini vastustaa jalustalle nostavia suurmiestarinoita, Salmenperä kuvailee.

– Tämä tarina kuitenkin toimisi, vaikka päähenkilöt olisivat kazakstanista. Epookki on usein romanttista. Tässä maailma on muuta kuin romanttinen.

Tallin mukaan Salmenperä on puolivitsaillen kuvaillut lähestyvänsä aihetta kuin Michael Haneke ohjaisi Rockyn.

Suomen historiaa

Elokuva kertoo myös itsenäisen Suomen alkuvuosista. Urheilijoiden avulla rakennettiin nuoren valtion identiteettiä sekä kotona että ulospäin. Ritola oli tässä mielessä hankala tapaus, sillä hän oli asunut vuodesta 1913 alkaen Yhdysvalloissa.

Tekijät eivät vielä kerro, kumpi juoksijoista on elokuvan tärkeämpi hahmo. Leimallisesti työväenluokkainen Ritola on ainakin tarinan altavastaaja.

– Lempinimet luonnehtivat heitä. Ritola oli susi. Nurmi oli phantom eli haamu. Susi ja haamu vastakkain, Talli sanoo.

Tuleva presidentti Urho Kaleva Kekkonen on myös elokuvan hahmo, väistämättä. 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla Kekkonen oli tärkeä urheiluvaikuttaja.

– Ei siltä voida välttyä, että hän on mukana tarinassa, Talli paljastaa.

Neljän miljoonan budjetilla teos olisi yhtä kallis kuin esimerkiksi Tom of Finland. Keskimääräinen suomalaiselokuvien budjetti on vain puolitoista miljoonaa.

Kustannuksia nostaa aikakauden luominen. Tapahtumia sijoittuu Suomen ohella ainakin Pariisin ja Amsterdamin olympialaisiin sekä New Yorkiin, jossa Ritola harjoittelee ennen ja jälkeen rankkojen työpäiviensä. Huippu-urheilun maailmakin oli hyvin erilainen kuin nyt. Nurmen halua tehdä menestyksellään myös tiliä katsottiin pahasti.

Tärkein markkina-alue on Tallin mukaan Suomi, mutta jo hintalappu sanelee elokuvalle odotettavan myös kansainvälistä rahoitusta ja levitystä. Salmenperä sanoo, ettei hän työssään ajattele maailmalle myymistä ja sen vaikeutta.

– Ajattelen hyvää elokuvaa. Jos elokuva on tarpeeksi hyvä, se puhkaisee ne kalvot.

Tallin mukaan kansainvälisenä täkynä on urheiluelokuvalle ominainen jännite. Kilpailuasetelmassa on dramaattisuus sisäänrakennettuna.

Salmenperä on innoissaan juoksemisen elokuvallisuudesta. Tässä tarinassa ei nyhjötetä keittiössä, hän sanoo satiiriseen taiteilijakuvaukseen Tyhjiöön viitaten.

– Ei puhuta, vaan tehdään. Juokseminen oli hurjaa, eikä turvaverkkoja ollut, vaan kaikki piti tehdä itse. Ritola harjoitteli eräänlaiset maihinnousukengät jalassa.

Ensi-iltaan kolmekin vuotta

Elokuva kuvataan aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. Todennäköisesti ensi-ilta on vasta vuonna 2022. Näyttelijöitä etsitään lähiaikoina.

– Pääosien esittäjien pitää alkaa treenata juoksemista, Salmenperä toteaa.

Inspiraatiota elokuvantekoon ovat antaneet Karo Hämäläisen Nurmi-aiheinen romaani Yksin sekä Karvasen, Tallin ja toisen tuottajan Jarkko Hentulan juoksuharrastus.

– Hämäläisen kirja on armoton ja rehellisen oloinen. Se piirsi kuvan miehestä juoksemassa pahaa oloaan karkuun. Meillä Ritola kääntyy yhtä isoon rooliin, Salmenperä kuvailee.

Hämäläinen on ollut mukana hankkeessa, mutta Talli korostaa, ettei elokuva ole hänen romaaninsa filmatisointi.

Hentula, Karvanen ja Talli saivat jo Salmenperän mukaansa juoksemaan joukkuemaratonin.

– Olen itse boheemi juoksija, Salmenperä kuvailee omaa harrastuneisuuttaan pilke silmäkulmassa.

– Mietin paljon juoksemaan lähtemistä, yleensä päädyn perhokalastamaan.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi