Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

"Eihän meillä mitään valmentajia ollut" – Siiri "Äitee"Rantanen oli nostamassa naisten hiihtoa valokeilaan

94-vuotias lahtelainen hiihtäjäsuuruus kohtasi tulevat esittäjänsä Ainopuiston teatterin tiedotustilaisuudessa. Nuorten saattaa olla vaikea ymmärtää, millaisissa oloissa naishiihtäjät 1950-luvulla treenasivat.

Ida-Maria Lius, Siiri Rantanen ja Siiri Vesaaja vaihtoivat ajatuksia hiihtämisestä, elämästä ja näyttelemisestä Ainopuiston teatterin tiedotustilaisuudessa Lahden Hiihtomuseossa torstaina. Kuva: Juha Peurala

– Ei mulla tollasia ollut. Isän flanellipuvusta tein itselleni hiihtohousut, Siiri Rantanen tuhahtaa.

94-vuotias lahtelainen hiihtäjälegenda on juuri nähnyt Ida-Maria Liuksen sinivalkoisena hohtavan asun. Lius näyttelee kolmekymppistä Siiri ”Äitee” Rantasta Ainopuiston teatterin näytelmässä Äitee ja kilpasiskot, joka saa ensi-iltansa Lahden urheilukeskuksessa kesäkuun lopulla.

Näytelmässä on mukana myös Pikku-Siiri, jota esittävät Siiri Vesaaja ja Sara Holkeri. Tohmajärvellä Kaurilan kylässä asuva Siiri kadehtii naapurin Toinia, jolla on hienot sukset. Lopulta eno suostuu tekemään Siirille omat sivakat. Kohta hän kiitää ladulla nopeammin kuin pojat. Siitä alkaa erään olympiavoittajan tarina.

– Sillä Siirillä pitää olla kova ääni. Pitää nauraa ja hyppiä paljon. Ja mennä kovemmin kuin muut! Rantanen opastaa Vesaajaa.

Jos puvustuksessa onkin hieman oiottu, muilta osin Timo Taulon käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä pyrkii autenttisuuteen.

Äitee ja kilpasiskot keskittyy kesään 1957 Lahdessa. Naisten hiihtomaajoukkue on kaikkien yllätykseksi tuonut viestikultaa Cortinan olympialaisista vuotta aikaisemmin ja valmistautuu nyt Lahden MM-hiihtoihin 1958.

– Yleisö ja lehdistö alkoivat olla jo naishiihtäjien takana, mutta urheilupomot suhtautuivat vähätellen, Taulo tietää.

Siiri Rantanen vahvistaa Taulon tiedon. Naishiihtäjiä ei varsinaisesti kielletty urheilemasta mutta ei erityisemmin tuettukaan.

Rantanen oli 1950-luvun lopulla kahden lapsen äiti ja kävi töissä huonekalutehtaassa, joten harjoittelemiseen oli niukalti aikaa. Äitee-lempinimen hän sai kilpasiskoiltaan, koska oli vanhimpana luontainen laumanjohtaja.

– Eihän meillä mitään valmentajia ollut, itse tehtiin harjoitusohjelmat, suksien voitelut ja kaikki. Kesäleiri oli Vuokatissa, mutta sinnekään en töiden vuoksi aina päässyt, Rantanen kuvaa.

Siiri Rantanen hiihti kohti MM-pronssia Lahdessa 1958. Kuva: Wikimedia Commons

Rantasen mukaan hiihtäjiä ei ylipäänsä arvostettu 1950-luvun Lahdessa, sillä Lahti oli noihin aikoihin vahvasti mäkihyppykaupunki. Hän sai itse parhaat vinkit harjoitteluun ja suksien voiteluun Veikko Hakuliselta.

– Yleensä juoksin töistä kotiin Alasen rannalle viitisen kilometriä, ja viikonloppuisin yritin ehtiä pitkälle lenkille. Kesällä oli tapana hiihtää Alasenjärven rannalla suossa, sillä suksihan luisti siinä aika hyvin. Talvella hiihdettiin usein hevosreittejä pitkin. Kisoissa oli latupartiot, mutta pehmeitähän ne ladut silti olivat, Rantanen muistelee.

Rantanen asuu nykyisin Vesijärven rantamaisemissa ja pyöräilee enemmän kuin hiihtää. Teatteri-Siirit välttyvät hiihtämiseltä tyystin, sillä Äitee ja kilpasiskot -näytelmässä hiihdetään vain vanhoissa arkistofilmeissä videonäytöllä. Se on hyvä, sillä nuorille Siireille hiihtäminen ei oikein maistu.

– Viime talvena ei tainnut tullut hiihdettyä yhtään, Ida-Maria Lius myöntää.

Ida-Maria Lius, Siiri Rantanen ja Siiri Vesaaja kohtasivat Ainopuiston teatterin tiedotustilaisuudessa Lahden Hiihtomuseossa torstaina. Kuva: Juha Peurala

Äitee "katosi" vaihdossa

Hiihtokilpailut olivat 1950-luvulla usein varsin värikkäitä tapahtumia. Loppiaisena 1958 Etelä-Suomen Sanomat selosti maakuntaviestiä, jossa hiihdettiin Vesijärvi ympäri.

Startissa Vääksyssä pakkasta oli 24 astetta, ja kuuden joukkueen kohtaloksi koitui harhaanhiihto osuudella Vesivehmaa–Kalliola. Lehti esitti eksymisten syyksi huonoja reittimerkintöjä mutta myös kipakkaa keliä, joka ehkä sumensi hiihtäjien tajunnan.

Äitee vei Lahden Hiihtoseuran viestiä Hollolan Lahdenpohjasta Laitialaan. Hän kuitenkin myöhästyi vaihdosta neljä minuuttia, sillä oli lehtitietojen mukaan jäänyt erääseen lähitaloon kutomaan sukkaa.

Rantanen muistaa tapauksen.

– Olin siellä nukkumassa. Eihän sitä tiennyt tarkalleen, milloin edellinen hiihtäjä saapuu vaihtoon, hän huomauttaa.

LHS vei silti voiton lähes puolen tunnin erolla Heinolan Iskuun. Vesijärvi kierrettiin lopulta ajassa 5.16.02.

Taulon Lahti-sarja jatkuu

Käsikirjoittaja-ohjaaja Timo Taulolta valmistuvat Äitee ja kilpasiskot -näytelmän ohella täksi kesäksi esitykset Reino Helismaasta ja Lahden vanhasta puukirkosta.

Timo Taulo kirjoittaa seuraavaksi näytelmän Veikko "Viki" Kankkosesta. Kuva: Juha Peurala

Ensi vuodenkin suunnitelmat ovat jo pitkällä. Taulo paljastaa kirjoittavansa urheilukeskukseen Viki ja punapaidat -draaman Veikko ”Viki” Kankkosesta. 150 vuotta täyttävän Pietarin-radan rakentajien historiaa on puolestaan tarkoitus käsitellä Luurata-näytelmässä ratavarikkoalueella.

– Jos VR:ltä saadaan lupa, Taulo lisää.

Taulon mukaan lahtelaisilta tulvii hänelle mielenkiintoisia näytelmäaihioita.

– Nytkin on kuusi ihan toteuttamiskelpoista ideaa pöydällä.

Äitee ja kilpasiskot Lahden urheilukeskuksessa Karpalon kentällä 27.6.–7.7.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi