Mäntän Serlachius-museo Göstan pääsaliin solahdetaan kuin bunkkeriin tai hämyisään temppeliin. Yhtäkkiä on tehty aikamatka tuhannen vuoden päähän tulevaisuuteen, ihmisten itsensä aiheuttaman maailmanlopun jälkeiseen aikaan.
Näky ei ole kaikin osin kaunis, koskettava kylläkin. Yhdysvaltalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin Maa-näyttely vie noin vuoteen 3030, jolloin maailma on toipumassa täystuhosta. Ihmisenkaltaiset ja -kokoiset veistokset muistuttavat heistä, jotka olivat syyllisiä hävitykseen.
”Tuhat vuotta sitten, 2000-luvun alkuvuosina, koko vanha maailma tuhoutui suuressa Myrskyssä. Loppu tuli äkkiä – ei kitisten, vaan pamahtaen – mutta Myrsky oli kerännyt voimia ihmiskunnan historian alusta asti. Homo sapiens oli käyttänyt häikäilemättä hyväkseen kaikkea elollista, hoitanut maapalloa välinpitämättömästi, ollut taipuvainen ahneuteen, väkivaltaan ja pelkoon – lopulta kaikki muuttui kertaheitolla.”
Siinä katkelma toisenlaisesta taideteoksesta, näyttelyn synkän mutta kiehtovan aiheen synnyttämän Maa-roolipelin opaskirjasta.
Kauheuksien keskellä Jacksonin pohjimmainen sanoma on kuitenkin toiveikas: meillä ihmisillä on tieto ja keinot estää katastrofi – kunhan siihen vain on todellista halua.
Suomen sisällissota jätti jäljen
Maa on vuonna 1974 syntyneen Matthew Day Jacksonin ensimmäinen Suomessa koettava näyttely. Kokonaisuuteen pääsee sisälle myös näyttelyä varten luodun roolipelin kautta.
Jackson kuvaa jopa mystisiksi puolisentoista vuotta sitten Mänttä-Vilppulassa kokemiaan hetkiä, jotka toimivat inspiraationa Maalle. Visiitillään Serlachius-museoihin hän poikkesi myös Vilppulan Kolhossa kuulemassa kummia.
Kolholainen Jalmari Vehkomäki muutti aikanaan Amerikkaan Detroitiin, vaihtoi nimensä James Vehkoksi ja loi uran autoteollisuudessa; hän kehitti Fordille ensimmäisen metallisen autonkorin. Jamesin poika Vaino Vehko taas oli raketti-insinööri, ja hän oli suunnittelemassa moottoria Apollo-kantorakettiin, jonka kuumatkasta tulee heinäkuussa kuluneeksi 50 vuotta.
Kolhosta Jackson löysi tarinoiden lisäksi myös Formica Ikin tehtaan ja sen valmistaman korkeapainelaminaatin. Kuumatkan innoittamana hän suunnitteli laminaattikuosin ja huonekalusarjan. Samalla syntyi ideoita Maa-näyttelyyn.
– Kolho ja tarinat Suomen sisällissodasta olivat suuri elämys. Heräsi hurjia ideoita ja myös ajatus roolipelistä. On ollut tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka näkevät samoin, Jackson viittaa näyttelyn kuraattoriin Timo Valjakkaan sekä pelitiimiläisiinsä, englantilaiseen taidekriitikkoon Tom Mortoniin ja suomalaiseen pelisuunnittelijaan Juhana Petterssoniin.
Syvä huoli tulevasta
Valjakka kertoo näyttelyn veistosten olevan läpileikkaus Jacksonin tuotannosta kymmeneltä viime vuodelta.
Teokset on sijoitettu Göstan saliin taiteen historiasta tuttua kultaista leikkausta mukaillen. Suureen ikkunaseinään taiteilija loi värikkään lasimaalauksen, jossa on hahmoteltuina muun muassa maanalaisia onkaloita, joihin osa Maan täystuhosta selvinneistä kaivautui turvaan.
– Jacksonin taiteen taustalla ovat hänen kiinnostuksensa ihmiskunnan historiaan ja syvä huoli sen tulevaisuudesta. Käsitteellisyydestään huolimatta hänen taiteensa tempaa helposti mukaansa. Hän ymmärtää, että katsojan tulee tunnistaa näkemänsä, jotta tämä saa otteen teoksesta, Valjakka kuvailee.
– Jackson ei kuitenkaan päästä katsojaa helpolla. Hänen teoksistaan saa irti sitä enemmän, mitä enemmän niille antaa.
Maan näyttelyarkkitehti on Serlachius-museoiden suunnittelupäällikkö Tarja Väätänen.
Matthew Day Jacksonin Maa-näyttely on esillä Mäntän Gösta-museossa 29. syyskuuta asti.
