Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Lahtelaismies keksi nimen Oltermannille, mutta ei itse syö juustoa

Reino Kallion elämäntyö historiantutkijana tulee vastaan jokaisessa ruokakaupassa. Akateemisten piirien kunnioitusta sillä ei ole kuitenkaan ostettu.

Lahden Kiveriössä asuva Reino Kallio täyttää elokuussa 80 vuotta. Hän arvelee, että hänen osaltaan kirjat on nyt kirjoitettu ja tutkimukset tehty. Kuva: Sami Lettojärvi

Kesällä 1980 historian kenttätutkimus oli vienyt lahtelaisen Reino Kallion jälleen retkelle Pohjanmaalle.

1800-luvun tuomiokirjoja oli ehditty käydä Isossakyrössä läpi jo hyvä tovi, kun sikäläisen kotiseutuyhdistyksen sihteeri Matti Loukola mainitsi paikallisen osuusmeijerin kehittäneen uuden juuston. Siltä puuttui enää nimi. Olisiko Kalliolla ehdottaa jotain sopivaa?

– Ehdotin tietysti oltermannia, Kallio sanoo.

”Tietysti” tulee siitä, että Kallio on tutkinut Etelä-Pohjanmaan oltermannilaitosta melkein koko ikänsä. Nimiehdotus kelpasi myös meijerin johtokunnalle, jonka sihteerinä Loukola sattumoisin myös istui.

– En tarkalleen tiedä, mitä sen jälkeen tapahtui, mutta Oltermanni siitä tuli. Muistaakseni Valio lähetti kiitokseksi myöhemmin jonkun juustopaketin, Kallio sanoo.

Oltermanni oli paljon vartijana

Kallio (s. 1939) kertoo juustotarinan tuoreessa elämäkertakirjassaan. Omakustanteena ilmestynyt Elämän mittainen väitös ei ole muisteloiden joukossa sieltä aivan tavallisimmasta päästä, sillä Kallion näkökulma omaan elämäänsä on akateeminen: hän tekee selkoa historiantutkimustensa vaiheista.

Oltermannilaitokseen Kallio törmäsi ensimmäisen kerran kymmenvuotiaana ollessaan kinkereillä Lapualla. Kirkkoherra tiukkasi kylänvanhimmalta eli oltermannilta, onko paikkakunnalla vietetty siveetöntä elämää tai juopoteltu. Oltermanni joutui vastaamaan myöntävästi, mutta ei suostunut paljastamaan juopottelijoiden nimiä.

– Oltermannin vaikeaa asemaa oli pikkupojan silmin suorastaan jännittävä seurata, Kallio muistelee.

Tutkimusmatkoja mopolla

Ruotsista periytynyt oltermannilaitos oli voimissaan 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvulla Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Maalaiskylien oma oikeuslaitos ratkoi kyläläisten välisiä riitoja, piti yllä yleistä järjestystä ja antoi sakkorangaistuksia. Ylintä päätäntävaltaa järjestelmässä käytti kyläkokouksen valitsema oltermanni (ålderman), joka kutsui kokoukset kokoon kierrättämällä oltermanninsauvaa eli kyläkapulaa talosta taloon.

Alkuvuosina tein tutkimusmatkoja joskus enoni vanhalla mopolla. Tutkija Reino Kallio

Kallio teki ensimmäisen tutkimuksensa aiheesta jo vuonna 1961 opiskellessaan historiaa Jyväskylän yliopistossa. Katsaus Jurvan kylien oltermannilaitoksesta oli ilmeisen onnistunut, sillä sen jälkeen professori Mauno Jokipii ehdotti aiheen laajentamista laudatur-työksi.

1800-luvun oltermanninsauva Alavudelta. Kuva: Wikimedia commons

Nälkä kasvoi syödessä, ja kesäiset kierrokset kirkkoherranvirastoihin laajenivat. Lopulta Kallio alkoi selvitellä oltermannilaitoksen yhteyttä niin kutsuttuihin puukkojunkkareihin. Hän väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1982.

– Alkuvuosina tein tutkimusmatkoja joskus enoni vanhalla mopolla ja yövyin teltassa. Julkiset yhteydet Etelä-Pohjanmaalla olivat huonot, ja autoa minulla ei ollut.

Sitkeä kiista Heikki Ylikankaan kanssa

Varsinaiselta ammatiltaan Kallio ei ole missään vaiheessa ollut tutkija vaan historian opettaja yläasteella ja lukiossa. Ehkä osin siitä syystä hän on jäänyt usein paitsi akateemisten piirien hyväksyntää.

– Täyspäiväinen tutkijan työ olisi kyllä kiinnostanut, mutta se olisi tarkoittanut väistämättä ansiotason puolittumista. Perheenkin piti jollain elää, Kallio huomauttaa.

Kallio on taittanut vuosikymmenien ajan peistä erityisesti emeritusprofessori Heikki Ylikankaan kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeava käsitys puukkojunkkari-ilmiön ja oltermannilaitoksen ajaman tiukan kyläkurin yhteydestä.

Ylikankaan mielestä Etelä-Pohjanmaalla tarvittiin poikkeuksellisen kovaa kyläkuria, sillä paikkakuntien nuoriso oli alkanut harrastaa esimerkiksi yöjuoksuja, kyläkierroksia ja ryypiskelyä. Kallio on puolestaan sitä mieltä, että juuri tiukka kuri yllytti nuoret rettelöimään. Kun kyläyhteisö oli leimannut puukkojunkkarit rikollisiksi, he alkoivat käyttäytyä rikollisten tavoin ja syrjäytyivät.

Kahden historiantutkijan välit ovat olleet ajoittain niin kireät, että Kalliota on pyydetty olemaan tulematta julkisiin tilaisuuksiin, joihin Ylikankaan on tiedetty osallistuvan. Yksi Kallion elämäkertakirjankin kirjoittamisen motiiveista oli se, että Ylikangas mitätöi Kallion teorian jälleen vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Aina sitä jokin naula vetää.

– Ylikangas ei vain anna periksi, vaikka esimerkiksi Eino Jutikkala (1907–2006) tuli minun kannalleni. Puukkojunkkareita käsittelevä Wikipedia-artikkeli on kuin kultavaa’alla punnittu kompromissi, Kallio sanoo.

Mutta maistuuko tutkijalle juusto?

Kallio täyttää elokuussa 80 vuotta ja arvelee, että Elämän mittainen väitös saattaa jäädä hänen viimeiseksi sanakseen taistelussa Heikki Ylikankaan kanssa. Hän ei aio myöskään juhlia merkkipäiväänsä.

– Tämä kirja korvaa juhlallisuudet, Kallio linjaa.

Ehkä tasavuosien kunniaksi tulee kuitenkin syötyä Oltermannia?

– Ei, se on minun makuuni liian rasvaista.

Kuka?

Reino Kallio

Syntyi Lapualla 21.8.1939. Naimisissa, kolme lasta.

Ylioppilas 1958 Lapuan yhteislyseosta

Filosofian maisteri 1964, lisensiaatti 1978 ja tohtori 1982 Jyväskylän yliopistosta

Opetustyössä 36 vuotta 1964–1999, josta lukion ja peruskoulun lehtorina 33 vuotta, Jyväskylän yliopiston assistenttina vuoden 1966 ja Pihtiputaan lukion rehtorina kolme vuotta 1967–1970

Lahden kouluissa 29 vuotta, josta 23 vuotta Salpausselän yhteiskoulussa ja lukiossa. Jäi eläkkeelle 1999 Mukkulan koulusta.

Julkaissut noin 2 500 sivua tieteellistä tekstiä ja kolmisenkymmentä Wikipedia-artikkelia.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi