Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Elokuva-arvio: Transit on surumielinen kuvaus ihmisarvon kadottaneesta Länsi-Euroopasta

Georg (Franz Rogowski) pakenee Pariisista Transit-elokuvassa. Kuva: Hans Fromm

Transit

Tähtiä 2/5

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Yksi näistä asioista on saksalaisen Christian Petzoldin elokuvien suosio, erityisesti kriitikkojen parissa. Hänen elokuviaan pidetään terävinä kuvauksina Saksan historiasta.

Barbara (2012) käsitteli 1980-luvun Itä-Saksaa kertomalla Stasin vainoamasta naislääkäristä. Phoenix (2015) kertoi puolestaan keskitysleiriltä selvinneen laulajattaren identiteettikriisistä.

Petzoldin elokuvia leimaa ilottomuus, jäykkä asetelmallisuus, surumielisyyden poseeraaminen ja trillerikäänteet, joita on usein vaikea niellä. Phoenix-elokuvan juoni perustui sen varaan, että laulajattaren entinen aviomies ei muka tunnista plastiikkakirurgilla käynyttä entistä vaimoaan.

Vanha romaani tähän päivään

Uudessa Transit-draamassaan Petzold on tehnyt kunnianhimoisen tempun: hän on siirtänyt Anna Seghersin vuonna 1944 julkaistun romaanin tapahtumat, jotka käsittelevät toisen maailmansodan aikaisia vainoja, nykypäivän Eurooppaan ja Ranskaan. Jostain ihmeen syystä kännykät puuttuvat, mutta muuten elokuvan miljöö on, retrohenkisesti lavastettuna, 2010-luvun Marseille.

Näin epämääräinen rinnastus nykypäivän ja historian välillä on vain teennäistä uhkakuvilla heruttelua.

Sinne päähenkilö Georg (Franz Rogowski) pakenee Pariisista, odottamaan laivaa, joka veisi hänet ja lukuisat muut vainojen uhrit pois Euroopasta. Hänellä on taskussaan kuolleen kirjailijan henkilöpaperit, jotka takaavat viisumin Meksikoon.

Muita henkilöitä ovat leskeksi jäänyt nainen ja hänen poikansa, joiden kanssa Georg ystävystyy, ja salaperäinen, aavemainen Marie (Paula Beer), johon Georg rakastuu.

Hahmot jäävät ohuiksi

Petzold ei kerro tarkemmin, mistä elokuvan vainoissa on kysymys, olettaen kai että katsojan hätkähdyttämiseen riittää, kun fasistit puetaan natsiunivormun sijaan nykypäivän poliisiuniformuun ja vainotut paperittomat ovatkin länsieurooppalaisia.

Rotu-, raja- ja identiteettikysymykset ovat akuutteja aiheita, mutta näin epämääräinen rinnastus nykypäivän ja historian välillä on vain teennäistä uhkakuvilla heruttelua.

Etäännyttävä vertauskuvallisuus olisi varmasti piirun verran kiinnostavampaa, jos henkilöhahmot olisivat muutakin kuin marionetteja, joiden tunteet ja ajatukset tapahtuvat logiikan tuolla puolen.

Ohjaus: Christian Petzold, käsikirjoitus: Christian Petzold Anna Seghersin romaanin pohjalta, kuvaus: Hans Fromm, musiikki: Stefan Will. Pääosissa: Franz Rogowski, Paula Beer. Tyylilaji: draama. K-12.

Jarno Lindemark
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi