Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Markku Rönkön romaanissa viimeinen sammuttaa hengityskoneen

Markku Rönkön romaani kelaa elämää ja nykyaikaa, josta huokuu hämmennys ja epävarmuus.

Markku Rönkön romaani valottaa rahan mahtia ja ahneuden ansaintalogiikkaa. Kuva: Anton Reenpää

Markku Rönkkö
Ilmalinna
Like 2019. 238 s.

Markku Rönkön seitsemäs romaani Ilmalinna on haikea balladi Helsingin radanvarsilähiöistä. Kertomuksen alussa nuori mies vilkuilee lähiökapakassa kaunotarta. Nuorukaisen, Fogelin, elämänsuunta kirkastuu, kun häikäisevä Sanni istahtaa viereen ja antaa Fogelille kotinsa avaimet.

Fogeli on postinjakaja ja Sanni urastaan luopumaan joutunut entinen huipputason taitoluistelija. Nyt nuori nainen on Silja-vauvan yksinhuoltaja; vahinkoraskaudesta satunnaisen kumppanin kanssa seurasi onnellinen äitiys.

Lukijan ei tarvitse jännätä, alkaako Sannilla ja Fogelilla sujua. ”Sillä sekunnilla tiesin että rakastaisin niitä kuolemaani saakka”, toteaa Fogeli Sannin hiuskiharoista ensimmäisenä iltana.

Ilmalinna on ihmissuhteiden kirja, mutta kipeät asetelmat ovat muualla kuin alussa tutuksi tulevan parin yhteisyydessä.

Vuoroin äänessä

Romaani rakentuu näkökulmakertojien vuorolukuina. Sanni ja Fogeli ovat minäkertojia, samoin Sannin äiti Sonja, johon tyttö on katkaissut välit. Sonjan pääteemat ovat yhteyden saaminen Sanniin ja oman elämän kelaaminen.

Rönkön romaaneissa kelataan elämää ja ollaan usein hilkulla löytää tai ohittaa parin sentin päästä ratkaisevan tärkeitä asioita ja ihmisiä. Tästä syntyy toivon ja epätoivon ristivalotus, jonka voi summata aiemmin mainosmiehenä vaikuttaneen Rönkön eräästä kampanjasta eloonjääneellä yhteenvedolla: ”elämä on”.

Sonjan pitkissä sisäisissä monologeissa on luentomaisuutta, vaikka hän konkretisoi puhettaan tilannekohtaisilla käytännöntoimilla kotona ja Killi-kissan kanssa. Hän kuvaa vakuuttavasti, miten taiteilijan ja mainostoimistoissa vakituisena tai freelancerina työskentelevän graafikon raha-asiat ovat vuoristoradalla. Kertomuksen nykyajassa ollaan pudotuksen jälkeisessä tunnelissa, kuten toki usein aiemminkin.

Ahneuden ansaintalogiikkaa

Kirjassa valotetaan rahan mahtia ja ahneuden ansaintalogiikkaa, alalla kuin alalla. Kun raha ei ole väline vaan päämäärä, kaikella ja kaikilla on hinta.

Tarinan jännite käy täydestä rahattomuudesta upporikkauteen. Sikarikas henkilö pitää omat talousesitelmänsä, ja niin tekee myös alkoholismille omistautuva Fogelin kaveri Leijona. Leijonan väkevillä terästetyt analyysit ovat humoristisen napakoita.

Tarina jättää auki Sannin, Fogelin ja Siljan tulevaisuuden. Kirja on nykyajassa kiinni. Se huokuu hämmennystä ja epävarmuutta. Lohduttomuuteen se ei yllytä, vaikka vihjaakin, että luottavainen hyväuskoisuus on absurdi kupla. Juuri sellaisessa rakastuneet tapaavat leijua, ja ehkä niin on hyvä.

Helena Miettinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi