Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kysymys ja vastaus: Onko Kovan onnen lapsia liian rajua nykyaikanakin?

Mallusjoen näyttämö esittää Minna Canthin näytelmän, joka aiheutti omana aikanaan skandaalin. Nyt teksti on tulenarka toisella tavalla.

Anna Pitkämäki on ollut Lahden kaupunginteatterista osittaisella hoitovapaalla, joten hänelle jäi aikaa ohjata harrastajanäyttelijöitä. Kuva: Vesa Tapiola

Orimattilalainen Mallusjoen nuorisoseuran näyttämö tuo lauantaina ensi-iltaan Kovan onnen lapsia -näytelmänsä.

Minna Canthin kirjoittama tragedia aiheutti vuonna 1888 kunnon skandaalin. Esitykset peruttiin heti Kansallisteatterin ensi-illan jälkeen, sillä näytelmän pelättiin horjuttavan yhteiskuntarauhaa.

Näytelmä käynnistyy kahakasta, jonka seurauksena joukko työläisiä menettää työnsä. Topra-Heikki ei voi sietää työläisperheen lasten hätää ja ottaa oikeuden omiin käsiinsä, kohtalokkain seurauksin.

Mallusjoelle Kovan onnen lapsia ohjaa Lahden kaupunginteatterissa näyttelevä Anna Pitkämäki.

Miten päädyit tähän tekstiin?

Tein tähän sovituksen jo joitain vuosia sitten lukiolaisille, ja siitä jäi silloin vähän hampaankoloon. Tuntuu, että päädyn aina lopulta näytelmiin, jotka kuvaavat suomalaista kansanluonnetta. Tekstin pitää myös olla sovitettavissa niin, että siinä riittää näyttelemistä kaikille. Mukana on kymmenkunta näyttelijää.

Muuhun Canthin tuotantoon verrattuna tätä on esitetty yllättävän harvoin. Muistaakseni Kaisa Korhonen teki tämän joskus Tampereelle, mutta itse en ole aiempia versioita nähnyt.

Kovan onnen lapsia esitetään Mallusjoen seurantalolla. Näytelmä vierailee myöhemmin Lahden Pikkuteatterissa. Topra-Heikkiä (keskellä) esittää Teppo Koskinen. Kuva: Arttu Ahonen

Millainen sovitus Mallusjoella nähdään?

Sitä voisi sanoa rikotuksi epookiksi. Kieli on Canthia, mutta toteutuksesta voi löytää yhtymäkohtia nykyaikaan, sillä teemat ovat iättömiä. Paperittomille turvapaikanhakijoille esimerkiksi poliisi näyttäytyy uhkana, vaikka sen pitäisi antaa turvaa. Heitä voi verrata 1800-luvun lopun työläisiin.

Alkuperäisteksti on aika rankka, sillä siinä on mukana lasten kuolemia. Olen sovittanut ne siitä pois.

Miksi?

Mielestäni lapsen kuolemaa ei nykyajassa yksinkertaisesti voi käsitellä sivuteemana. 1800-luvulla lasten kuolemat olivat sen sijaan varsin yleisiä.

Topra-Heikki ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Voiko hahmoa verrata Robin Hoodiin?

Tavallaan joo. Sehän on klassinen sankarihahmo, joka pyrkii hyvään mutta tulee aiheuttaneeksi pahaa.

Teksti osoittaa, että vahva ideologia ja hyvät aikomukset voivat johtaa ihmistä harhaan. Vaikka kyseessä on tragedia, mukana on kuitenkin myös Canthin ilkikurista huumoria. Se viehättää minua, sillä katson itsekin maailmaa usein vähän vänkyrästi. Tarina ei pääty synkkyyteen vaan rakastetuksi tulemisen tunteeseen.

Miten päädyit ohjaajaksi Mallusjoelle?

Edellisen näytelmän ohjannut Väinö Weckström kysyi, olisinko kiinnostunut jatkamaan hänen työtään. Päätin suostua, koska olen ollut osa-aikaisella hoitovapaalla kaupunginteatterista ja kuullut paljon hyvää Mallusjoen sitoutuneesta porukasta. Olen aiemmin ohjannut harrastajia Hämeenkoskella.

Milloin palaat Lahden kaupunginteatteriin?

Oikeastaan olen jo palannut! Näyttelen syksyllä Neljäntienristeyksessä ja Aarresaaressa. Niiden harjoitukset ovat jo alkaneet.

Kovan onnen lapsia Mallusjoen seurantalolla 13.4. alkaen. Näytelmä kestää väliaikoineen noin 1,5 tuntia.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi