Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Konserttiarvio: Meta4 osoitti Sibeliustalossa, miksi se on yksi maailman tunnetuimmista kamariyhtyeistä

Viulisti Minna Pensola on yksi Meta4-kvartetin soittajista. Kuva: Sami Kuusivirta

Sinfonia Lahti
Meta4, musiikinjohto
Sibeliustalo 28.3.

”Voi tätä virtuositeetin määrää, mikä kaksoisrooli!”

Tämä oli todennäköisesti se ajatus, joka useimpien katsojien päässä pyöri kuunnellessa ja katsellessa Meta4-jousikvartetin ja Sinfonia Lahden yhteiskonserttia torstai-iltana Sibeliustalolla. Virtuositeettiaan kvartetti on harjoittanut vuodesta 2001 lähtien, ja kaksoisroolilla tässä tarkoitetaan liidaamista, orkesterin johtamista samaan aikaan sen kanssa musiikkia soittaen.

Tällä tavoin liidaamalla esitettiin illan kolmesta teoksesta kaksi: György Ligetin Romanialainen konsertto ja Ludwig van Beethovenin ensimmäinen sinfonia. Béla Bartókin ensimmäisen jousikvarteton Meta4 soitti tietysti kvartettina keskenään.

Ligeti oli Unkarissa liikaa

Unkarilainen sielunmaisema oli konsertissa siis vahvasti edustettuna, etenkin kun molemmat teokset ammentavat eri tavoin maan perinnemusiikista.

Bartókilla kansanmusiikkivaikutteet olivat läsnä koko säveltäjän uran, Ligetin tuotannosta suurin osa ei niinkään linkity maanosiin vaan enemmänkin niin ulko- kuin sisäavaruuteen. Siitä syystä hänen tunnetuimpiaan teoksiaan ovatkin ne, jotka ovat soineet Stanley Kubrickin elokuvissa taustoittaen universumin syvyyttä tai päänsisäistä psykodraamaa.

Onneksi nämä taiteilijat tullaan näkemään kuluvana vuonna uudestaan Lahdessa.

Romanialainen konsertto ei edusta Ligetiä haastavimmillaan, mutta silti se oli valmistuessaan liikaa Unkarin silloiselle kommunistihallinnolle, vain muutaman riitasointunsa vuoksi.

Nykykuulijalle teoksen 12 minuuttia ilmentyvät muodonmuutoksena, joka matkaa alun puhtaasta kauneudesta suorastaan leikkisäksi hupailuksi ja siitä raskaaksi sahaukseksi. Kyseessä on moniulotteinen merkkiteos, ja kvartetin liidaus oli huimaa seurattavaa.

Bartók laskeutui kuin vilttinä

Bartókin jousikvartetto vuodelta 1909 on luonteeltaan viipyilevämpi ja melankolisempi. Tuohon aikaan ympäri Eurooppaa taide puhkesi eri tavoin kukkimaan, muuttuen psykologisemmaksi ja syvällisemmäksi.

Bartókiakin kiinnostivat riitasoinnut ja sisäisen maailman liikkeet. Kvartetto on saanut inspiraationsa osittain säveltäjän epäonnisesta rakkaudesta viulisti Stefi Greyeriin.

Teoksen pitkissä tummissa sävyissä on jotain lohduttavaa, aivan kuin se laskeutuisi vilttinä kuulijan ylle. Meta4 esitti teoksen äärimmäisen fyysisesti: musiikki ei lähtenyt vain sormista vaan jaloista, lantiosta ja selkäytimestä. Maailmanmenestys ei ole tullut heille turhaan, ja onneksi nämä taiteilijat tullaan näkemään kuluvana vuonna uudestaan Lahdessa, Sinfonia Lahden residenssipestinsä tähden.

Jättiläisen ensiaskeleet

Beethovenin ensimmäinen ei tietysti vedä vertoja hänen suurimmille sinfonioilleen, mutta kiinnostava se on silti: kuin todistaisi jättiläisen ensiaskeleita.

Vuosisadat teoksen synnyn ja nykyhetken välillä ovat vaikuttaneet siten, ettemme voi kuulla teosta aikalaisyleisön tavoin uudesta hämmentyen, mutta voimme antaa arvoa sen klassiselle kauneudelle ja matemaattiselle logiikalle, joka suorastaan tuo hymyn huulille.

Tässäkin teoksessa liidaus teki vaikutuksen, ja ilta päättyi onnellisiin tunnelmiin.

Petri Poutiainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi