Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Sarjakuva-arvio: Sami Makkonen sovitti Kalevalan nykysarjakuvaksi, jonka kuvitus on henkeäsalpaavan upea

Sami Makkosen näkökulma kansalliseepokseen on kauhufantasia. Sarjakuvassa on käytetty jo aiemmin nykysuomeksi käännettyjä runoja. Tarina avautuu siten helpommin nykylukijalle.

Kunnioitus Akseli Gallen-Kallelan töitä kohtaan näkyy Sami Makkosen Kalevalassa.

Sami Makkonen

Kalevala

Otava 2019. 160 s.

Kansalliseepoksemme 170-vuotisjuhlavuoden ehdoton kohokohta on Sami Makkosen sarjakuvasovitus Kalevalasta. Se, että kyseessä on nimenomaan sarjakuva, todistaa Kalevalan elinvoimaisuudesta. Se myös asettaa eepoksen uuden lukijakunnan ulottuville. Ennen kaikkea maailman mahtavin fantasiakirja on viimeinkin saanut arvoisensa sarjakuvasovituksen.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kalevala julkaistaan sarjakuvamuodossa. Ensin apajille ehti Ursula Niemistön 1980-luvulla sanomalehdille piirtämä versio.

Kristian Huitula mukaili ensimmäisenä koko Kalevalan sarjakuva-albumiksi viime vuosituhannen lopulla. Samaan aikaan sai alkunsa Petri Hiltusen sanomalehtisarja Väinämöinen. Lisäksi Joensuun sarjakuvaseura julkaisi Sariolan, joka tutkailee aihetta eri tekijöiden voimin antologiana.

Vahvaa uutta tulkintaa edusti Gene Kurkijärven Kullervo vuodelta 2009. Makkosen Kalevalaa edeltävä sovitus oli Marko Raassinan käsialaa vuodelta 2015. Raassina julkaisi lisäksi Kullervon vuonna 2016.

Väinämöinen ja Ilmarinen näyttävät taidehistoriasta tutuilta hahmoilta Sami Makkosen kuvittamina. Kuvitus Makkosen Kalevala-teoksesta.

Mukana tapahtumien kannalta tärkeimmät runot

Makkosella on kunnianhimoisena tavoitteena julkaista koko Kalevala kahdessa yli 150-sivuisessa, värillisessä niteessä. Siinä, missä Huitula sisällytti kahteen albumiinsa kansalliseepoksen kaikki 50 runoa, ei Makkonen raskauta sarjakuvakerrontaa liiallisella tekstipaljoudella ja kuvat saavat kertoa tarinan puolestaan.

Mukaan on valittu vain tapahtumien kannalta tärkeimmät runot Risto Pottosen nykysuomeksi kääntämästä Kalevalasta. Tällä tavoin kansalliseepoksen tarina avautuu helpommin nykylukijalle, ja kokonaisuus ei tunnu perinnerunojen kokoelmalta. Runsas sivumäärä jättää myös riittävästi tilaa tarinan yksityiskohdille ja sarjakuvakerronnalle.

Makkosen näkökulma kansalliseepokseemme on kauhufantasia, jota on pyritty korostamaan myös populaarimmalla kauhukuvastolla. Erityisesti Iku-Tursoon on lainattu kauhukirjailija H. P. Lovecraftin luoman Cthulhu-hirviön ikonisia piirteitä.

Muilta osin tarina kuitenkin etenee tuttuja latuja, eikä Makkonen hae tulkintaansa esimerkiksi Kurkijärven postmodernimpia kyberpunk-sävyjä. Luonnollisesti myös Raassinan humoristinen ote loistaa poissaolollaan.

Kuvitus niukkasävyistä ja synkkäviritteistä

Eepoksen kuvitus on kauttaaltaan henkeäsalpaavan upeaa, niukkasävyistä ja synkkäviritteistä. Selkeimmin se tuo mieleen Aleksander Lindebergin kuvat Martti Haavion kertomasta vuoden 1966 Kalevalan tarinat -satukirjasta.

Kuvitustyylissä näkyy myös Makkosen vuonna 2008 aloittamat työt amerikkalaisille kustantajille. Innoittajana on selvästi toiminut supersankarisarjakuvan maalauksellisemman ja kokeilevamman koulukunnan uranuurtaja Bill Sienkiewicz. Kotimaisille lukijoille Sienkiewiczin työt ovat tulleet tutuiksi lähinnä Neil Gaimanin Sandman-sarjakuvan kansikuvataiteesta.

Lisäksi Makkonen mukailee Akseli Gallen-Kallelan ja Kalle Holmbergin Rauta-aika-elokuvan kuvastoa sekä muun muassa Arnold Böcklinin Kuoleman saari -maalausta.

Naiset jäävät tässäkin versiossa miehisten urotekojen varjoon

Lönnrotin kokoaman ja kirjoittaman Kalevalan suurimpana heikkoutena voidaan nykyään pitää sen stereotyyppistä naiskuvaa.

Makkosen perinteikkäässä tulkinnassa asiaan ei haeta muutosta, sillä naiset jäävät edelleen miehisten urotekojen varjoon. Silti tässä olisi ollut mahdollisuus korostaa kalevalaisten naisten vahvaa asemaa tarinassa vähäpukeisten neitokaisten tai vanhojen äitihahmojen vastapainoksi.

Ehkä seuraavan sarjakuva-Kalevalan voisikin tehdä nainen, jotta kansalliseepokseemme saataisiin tasa-arvoisempi näkökulma.

Kauhufantasian kuvasto on leimallista Sami Makkosen Kalevalalle.
Jokke Saharinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi